Skip to main content
Aiheesta

Ajankohtaista

Kotimuseo on avoinna ilta-aikaan 1.6.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo on avoinna kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 1.6. klo 16–19. Tehtailijapariskunnan kulttuurikodissa voi tutustua kodin sisustukseen, taidekokoelman teoksiin ja aistia menneiden vuosikymmenien tunnelmaa. Kotimuseon yläkerrassa on esillä myös valokuvanäyttely Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä.

Tutustu näyttelyyn

Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä

Nostalgisissa matkakuvissa kamera on tallentanut nuoret opiskelijattaret Kööpenhaminassa 1920, automatkan Keski-Eurooppaan 1953, matkan Kar-Airilla Malagaan 1960 ja monta muuta matkakohdetta. Näyttelyssä on esillä valokuvia Teresia Lönnströmin ulkomaanmatkoilta 1920-luvulta 1970-luvulle.

Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä -näyttely on esillä kotimuseon yläkerrassa.

Teresia ja Rafael Lönnström olivat innokkaita matkailijoita jo 1900-luvun alkupuolella, jolloin ulkomaanmatkailu oli mahdollista vain harvoille. Osa matkakuvista on otettu heidän yhdessä tekemiltään liikematkoilta. Tuohon aikaan matkat tehtiin yleensä laivalla, junalla tai yksityisautolla. Matkakohteina olivat Euroopan kulttuuri- ja luontokohteet.

Lentomatkailu yleistyi 1950-luvun lopulla ja seuraavina vuosikymmeninä lennettiin paitsi Euroopan kaupunkeihin, myös uusiin aurinkolomakohteisiin Välimerelle. Rafael Lönnström kuoli 1943 ja sen jälkeen Teresian matkaseurana olivat ystävät ja hänen sisarentyttärensä Else Bech. Else oli kiinnostunut valokuvaamisesta ja lienee kuvannut useita näyttelyn kuvista.

Kaukaiset paikat ja matkoilla koetut elämykset ovat aina olleet valokuvaamisen arvoisia. Entisaikaan kameran filmille mahtui kuvia vain rajallinen määrä ja kuvaa ei nykyiseen tapaan voinut muokata jälkikäteen. Vanhoissa matkakuvissa viehättääkin niiden aitous ja hetkellisyys. Kuvauskohteet ovat usein tuttuja, mutta ajan saatossa muuttuneet.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnström (1895–1986) johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä vuosina 1944–1973. Liikematkojen lisäksi hän teki vapaa-aikanaan lukuisia ulkomaanmatkoja yhdessä sisarentytär Else Bechin kanssa useisiin Euroopan maihin, kaukaisimpina kohteina Kanariansaaret ja Madeira.

Kuvassa Teresia ja Rafael Lönnström Sanssoucin linnan edustalla Potsdamissa 1936.

Kelluva saari nähtävillä 11.6.

Raimo Saarisen teos Kelluva Saari tulee nähtäville Rauman Otalahteen Fåfängan niemen edustalle 11.6. alkaen.

Kelluva saari on kuvanveistäjä Raimo Saarisen ympäristötaideteos, joka on ankkuroitu mereen. Pientä kallioluotoa jäljittelevällä keinotekoisella saarella kasvaa oikeita puita ja kasveja. Teos tarkastelee nykyihmisen luontokäsitystä ja on kunnianosoitus luonnon rikkaudelle. Teosta voi katsella Fåfängan niemen rannoilta esimerkiksi Otanlahden rantapuistosta.

Kelluva saari on Lönnströmin taidemuseon tuottama nykytaiteen Lönnström-projekti.

Kuvassa yksityiskohta saaren pienosmallista huhtikuussa 2022. Kuva: Raimo Saarinen.

Yhteistyössä:
Bluet Floating Solutions
Biolan Oy
Fescon Oy

Uusi kirja kertoo Keskustelupuiston ainutlaatuisen tarinan

KESKUSTELUPUISTO – PELI YHTEISESTÄ MAAPERÄSTÄ

TELLERVO KALLEINEN & OLIVER KOCHTA-KALLEINEN

Kanssatoimittajat Miina Hujala & Arttu Merimaa

 

Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen toteuttama Keskustelupuisto on yhteisöllinen taideprojekti, jossa kaupunkilaiset ovat muuttaneet Raumalla sijaitsevan joutomaan julkiseksi puistoksi. Vuonna 2019 kolmekymmentä 6–89 -vuotiasta raumalaista aloitti kaksivuotisen ”pelin yhteisestä maaperästä”. Tavoitteena oli luoda yhteinen urbaani puisto osallistujien yksilöllisten visioiden pohjalta. Prosessi huipentui kaikille avoimen puiston avajaisiin syyskuussa 2020.

Uudessa kirjassa pelin luoneet taiteilijat avaavat Keskustelupuiston vaiheita seikkaperäisesti niin alkuperäisten tavoitteidensa kuin projektin tuoman kokemuksen valossa. Taiteilijat kirjoittavat hankkeesta käytännönläheisesti tehden siitä tapausesimerkin, jonka oppeja kuka tahansa voi hyödyntää. Keskustelupuisto on avoin projekti kaikille kiinnostuneille, ja sen periaatteita voi vapaasti analysoida, soveltaa, modifioida ja kopioida.

Kirja kutsuu pohtimaan julkisten tilojen suunnittelua asukkaiden sitouttamisen näkökulmasta. Se tuo esille osallistavien projektien lainalaisuuksia, oli kyse sitten taiteen, kaupunkisuunnittelun tai politiikan saralla tapahtuvista hankkeista. Ääneen pääsevät myös kaupungin edustajat, pelin osallistujat ja paikalliset päättäjät.

Kirjaa lukiessa saa käsityksen niistä moninaisista ilon ja ylpeyden tunteista, joita projektin parissa työskentely on osallistujajoukossaan herättänyt. Taiteilijat kertovat avoimesti kahden vuoden aikana koetuista onnistumisista ja epävarmuuden hetkistä. Lisäksi julkaisussa avataan projektin teoreettista taustaa ja esitellään taiteilijoita inspiroineita yhteisöllisen työskentelyn esikuvia.

”Kirjan kirjoittaminen haastoi meidät pohtimaan perin pohjin, mitä oikeastaan opimme jättimäisestä projektista, jossa yksilölliset toiveet ja tarpeet törmäytettiin yhteisöllisen työskentelytavan kanssa. Tuntui puhdistavalta kirjoittaa ajatuksiamme auki näinä aikoina, kun demokratian haavoittuvaisuus ja yhteistyön tärkeys ovat niin pinnalla”, Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen pohtivat.

”Keskustelupuistosta tehty julkaisu havainnollistaa millaisessa avainasemassa suunnittelu, valmistelu ja avoin vuorovaikutus ovat olleet Tellervon ja Oliverin työssä. Taiteilijat ovat koonneet kokemansa ja oppimansa kirjaan, jota voin lämpimästi suositella kaikille, jotka suunnittelevat yhteisöllistä ja osallistavaa työskentelyä – pienessä tai suuressa mittakaavassa,” iloitsee museonjohtaja Silja Lehtonen.

Runsaasti kuvitetun, 218-sivuisen kirjan ovat toimittaneet yhdessä taiteilijoiden kanssa taiteilija-kuraattorit Miina Hujala ja Arttu Merimaa ja graafisesta suunnittelusta on vastannut Christina Kral. Kirja julkaistaan myöhemmin keväällä myös englanniksi.

Kirjan voi ostaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon kaupasta 30 euron hintaan. Sitä voi myös tilata suurimmista verkkokaupoista kuten Amazon tai Barnes & Noble.

Julkaisu on saatavana e-kirjana osoitteesta www.kobo.com/fi/fi/ebook/keskustelupuisto-conversation-park hintaan 5,50 euroa.

ETSINTÄ­KUULUTUS: Onko hallussasi raumalaisesta merenkulusta kertovaa kuva-aineistoa?

Kuvataiteilija Milja Viita ja Raumalla toimiva Lönnströmin taidemuseo aloittavat yhteistyössä taide-elokuvaprojektin Fata Morgana. Kutsumme sinut osallistumaan omalla tai sukusi tarinalla ainutlaatuiseen hankkeeseen. 

Elokuvaa varten Milja Viita kerää vuoden 2022 aikana suomalaisista kotiarkistoista raumalaisten merenkävijöiden työhön ja elämään liittyvää visuaalista aineistoa. Häntä kiinnostavat erityisesti merenkulkijoiden maailman merillä kuvaamat kaitafilmit, filminegatiivit ja valokuvat sekä heidän perheidensä saamat ja lähettämät kirjeet. Nykypäivää lähestyessä aineisto voi olla myös digitaalista. Valitusta materiaalista Viita kokoaa kollaasimaisen tulkintansa merenkulun lukuisista tarinoista.

Milja Viita valitsee elokuvaansa sopivimmat materiaalit ja tarvittaessa digitoi ne. Lainaaja saa digitoidusta aineistosta oman kopion. Lainattavasta materiaalista tehdään lainasopimus ja elokuvassa käytettävästä aineistosta kuvankäyttösopimus.

Otamme vastaan materiaalia joka puolelta Suomea. Tärkeää on, että sen kiintopisteenä ovat Raumalta lähteneet merenkävijät. Aineiston voi toimittaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseolle säilytettäväksi, mistä se luovutetaan edelleen taiteilijalle. Muualta kuin Raumalta lainattavan materiaalin toimitustavasta sovitaan erikseen. Mahdolliset postituskulut korvataan lainaajalle.

TOIMI NÄIN, JOS KOTIARKISTOSSASI ON TEOKSEEN SOPIVAA MATERIAALIA

  1. Ota yhteyttä taiteilija Milja Viitaan, joka arvioi alustavasti, onko tarjottu materiaali teokseen sopivaa. Puhelin 040 8160 473, sähköposti elokuva.fatamorgana@gmail.com.
  2. Mikäli Milja Viita haluaa lainata materiaaliasi tarkempaa tutustumista tai digitointia varten, toimitustavasta sovitaan asuinpaikkakuntasi mukaan. Tällöin tehdään lainasopimus, jossa sovitaan lainan ehdoista ja aikataulusta. Aineiston lainaaminen ei vielä takaa, että sen sisältö päätyisi Milja Viidan lopulliseen elokuvaan.
  3. Mikäli taiteilija aineistoon tutustuttuaan tekee päätöksen käyttää sitä elokuvassaan, tehdään lainaajan ja taiteilijan välinen kuvankäyttösopimus, jossa lainaaja antaa taiteilijalle oikeuden käyttää materiaalia elokuvassa. Sopimuksessa huomioidaan myös mahdollisen kolmannen osapuolen tekijänoikeudet.

Elokuva valmistuu keväällä 2024, jolloin se esitetään Raumalla yhteisöllisessä erikoisnäytöksessä. Elokuvaan materiaalia luovuttaneet ovat tilaisuuden kutsuvieraita.

Kuva: Merimiehet mattopyykillä noin 50 vuotta sitten, still-kuva kaitafilmistä.

Kuudenneksi Lönnström-projektin tekijäksi valittiin Milja Viita

Milja Viita Pohjois-Atlantilla 2018.

Raumalla toimivan Lönnströmin taidemuseon kuudes nykytaiteen Lönnström-projekti on mediataiteilija Milja Viidan (s. 1974) kokeellinen elokuva Fata Morgana (työnimi). Teos valmistuu vuosien 2022–2023 aikana ja museota ylläpitävä säätiö, Lönnströmin taidemuseo sr, on varannut sen tuotantoon yhteensä 100 000 euroa.

Elokuvaa varten Milja Viita kerää suomalaisista kotiarkistoista raumalaisten merenkävijöiden työhön ja elämään liittyvää visuaalista aineistoa. Häntä kiinnostavat erityisesti merenkulkijoiden maailman merillä kuvaamat kaitafilmit, filminegatiivit, valokuvat sekä heidän perheidensä saamat ja lähettämät kirjeet. Nykypäivää lähestyessä kerättävä aineisto voi olla myös digitaalista.

Taiteilija tutkii ja työstää lainaamaansa kuva- ja filmimateriaalia Pariisissa toimivan L’ Abominable -elokuvastudion harvinaisella optisella tulostimella. Löydetty materiaali ja sen lainaajien haastattelut määräävät niistä syntyvän elokuvan muodon.

Yhteisöllinen prosessi huipentuu elokuvanäytökseen

Elokuva syntyy yhteistyössä huipputason kumppaneiden kanssa. Instrumentalisti, pedagogi ja tutkija Juho Laitinen säveltää elokuvan musiikin. Sen esittää Rauman poikasoittokunta. Elokuvan foley -tehos- teäänet tehdään Raumalla nuorille suunnatussa työpajassa ammattilaisen ohjauksessa. Projekti huipentuu Raumalla dokumentaarisen teatterin muodossa esitettävään erikoisnäytökseen syksyllä 2023. Tuolloin elokuva yhdistyy sitä varten sävellettyyn ja näytöksessä elävänä esitettävään musiikkiin. Materiaalia luovuttaneita henkilöitä kutsutaan näyttämölle kertomaan elokuvakokemuksen osaksi sulautuvia tarinoita ja muistoja.

Teoksen työnimi tulee erityisesti merellä esiintyvästä kangastusilmiöstä. ”Teosidea on alkanut itää Pohjois-Atlantilla matkustaessani rahtilaivalla Kanadaan vuonna 2018”, kertoo Milja Viita. ”Sumuisen viikon aikana tutustuin valtamerellä raskasta työtä tekeviin, laivalla kuukausikaupalla eläneisiin merenkävijöihin. Heistä monet kertoivat kaipauksesta sekä tuhansien kilometrien päässä odottavista perheistään.”

Monitaiteinen työskentely ja historian käsittely vakuuttivat valintaraadin

Milja Viidan projekti valittiin Lönnströmin taidemuseon järjestämän avoimen haun kautta. Määräaikaan mennessä saapui 35 hakemusta, joista kärkihakijat olivat hyvin korkeatasoisia. Toteutettavasta projektista teki päätöksen Lönnströmin taidemuseo sr:n hallitus tehtävään nimetyn valintaraadin esityksestä. Valintaraadissa työskentelivät museojohtaja Silja Lehtonen, amanuenssi Arja Roivainen ja valokuvataiteilija Jorma Puranen.

Valintaraati perustelee esitystään: ”Milja Viidan teos tulee olemaan runollinen taide-elokuva, jonka teko- prosessia rikastuttavat paikallisuus, historia ja yhteisöllinen työskentely. Teokseen on mahdollista osallistua monilla tavoilla sen eri vaiheissa, ja osallistujat tulevat osaksi suurta ja monitaiteista tekijäjoukkoa. Täma voi synnyttäa uutta, nyt vielä odottamatonta toimintaa ja uusia näkökulmia prosessin aikana. Lopputuloksena syntyy taiteellisesti korkeatasoinen ja paikallisesti merkityksellinen elokuva, jonka ensiesitys Raumalla toteutettavana erikoisnäytöksenä tulee olemaan riemukas ja ainutkertainen tapahtuma. Eloku- van teemat ovat herkkiä, samastuttavia ja ajattomia.”

Milja Viita on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden laitokselta vuonna 2005. Materiaalisuus ja taidokas käsityö ovat hänelle keskeisiä elokuvan teossa ja filmimateriaalin käsittelyssä. Hän voitti arvostetun Risto Jarva -palkinnon Tampereen elokuvajuhlilla vuonna 2019 elokuvallaan Eläinsilta U-3033. Milja Viita asuu ja työskentelee Porvoossa.

miljaviita.live

Kuva: Diana Santos

Lönnströmin taidemuseolla on uusi visuaalinen ilme ja kotisivut

Lönnströmin taidemuseon uusi visuaalinen ilme

Raumalla toimiva Lönnströmin taidemuseo on samannimisen säätiön ylläpitämä yksityinen museo. Sen toimintaan kuuluu suurten nykytaiteen Lönnström-projektien toteuttaminen sekä säätiön perustajan, Teresia Lönnströmin (1895–1986) kotia ja elämäntyötä esittelevä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo Syväraumanlahden merellisessä ympäristössä.

Nyt toteutetulla visuaalisen ilmeen uudistuksella haluamme tehdä tunnistettaviksi toimintaamme kuuluvat hyvin erilaiset sisällöt. Lönnströmin taidemuseolle on suunniteltu uusi logo ja tunnusväri, jotka kattavat kaiken toimintamme. Selkeälinjaisen päätunnuksen rinnalle otamme käyttöön omat sisarlogot ja värimaailmat nykytaiteen Lönnström-projekteille ja Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseolle. Niitä voimme käyttää, kun viestimme näistä toimintamme osa-alueista.

Museon toimintojen selkeään jäsentelyyn pyritään myös uusilla kotisivuilla www.lonnstromintaidemuseo.fi. Uudella sivustolla on omat pääsivunsa sekä Lönnström-projekteille että Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseolle. Niiden kautta kummastakin löytyy mielenkiintoista tietoa ja runsaasti kuvia.

”Toivon, että Lönnströmin taidemuseon uudistettu visuaalinen ilme ja kotisivu antavat yleisöllemme ja yhteistyökumppaneillemme kirkkaan ja aktiivisen ensivaikutelman museon toiminnasta”, sanoo museonjohtaja Silja Lehtonen. ”Uusi logoperhe rikkaine ja tunnistettavine väreineen on meille hyödyllinen työkalu moninaista nykytaidetta ja toisaalta menneiden vuosikymmenien tuulahduksia sisältävän toimintamme esittelemiseen.”

Uuden visuaalisen ilmeen kolme logoa tunnusväreineen on suunnitellut graafikko / valokuvaaja Jari Nieminen / (behance.net/jarinieminen). Visuaalisen ilmeen pohjalta Lönnströmin taidemuseon uudet kotisivut on suunnitellut ja toteuttanut luova suunnittelija Aino Suni / Kajahdus Oy.