Skip to main content
Aiheesta

Ajankohtaista

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo avautuu yleisölle 4.5.2025

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon julkisivuun kohdistunut mittava peruskorjaus on valmistunut suunnitellussa aikataulussa. Vuoden 2024 aikana arkkitehti Jermo Laosmaan suunnittelemassa, vuonna 1942 valmistuneessa edustuskodissa on uusittu vesikatto ja ulkorappaus sekä korjattu kaikki ikkunat ja ulko-ovet. Korjauksen pääsuunnittelijana toimi rakennusinsinööri Harri Hirsinummi ja hankkeen pääurakoitsijana toimi raumalainen Rakennusliike A. K Oy.

Kotimuseo on ollut suljettu yleisöltä peruskorjauksen vuoksi tammikuusta 2024 asti. Henkilökunta työskenteli keväästä asti väistötiloissa Vanhan Rauman Sivukonttorissa, joka toimi kesäkaudella myös yleisön kohtauspaikkana. Toimisto palaa työskentelemään kotimuseon tiloihin joulukuun alussa.

Kotimuseon interiööriin kuuluvan esineistön palauttaminen peruskorjauksen ajaksi tyhjennettyyn kotimuseoon alkaa tammikuussa ja tunnelmallinen kotimuseo avataan yleisölle jälleen sunnuntaina 4. toukokuuta 2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut korjaushanketta kulttuuritilojen peruskorjaukseen tarkoitetulla investointiavustuksella.

SKÖNÄRIT-elokuvan musiikki on SML:n Vuoden pedagoginen teko

Suomen musiikkioppilaitosten liitto on valinnut Vuoden pedagogiseksi teoksi taiteilija Milja Viidan, musiikkipedagogi Kalle Katajan ja Rauman Poikasoittokunnan välisen yhteistyön, jonka lopputuloksena syntyi musiikki Viidan SKÖNÄRIT-elokuvaan. SKÖNÄRIT on kuudes Lönnströmin taidemuseon rahoittama nykytaiteen Lönnström-projekti, ja se sai ensi-iltansa Raumalla 20.9.2024.

Milja Viita on työskennellyt Rauman Poikasoittokunnan kanssa taideprojektin alusta asti, ja sen viimeisen vuoden aikana pidetyissä työpajoissa nuoret tutustuivat kollektiivisen improvisaation ja yhdessä säveltämisen tapoihin Kalle Katajan johdolla. Työskentely nuoriso-orkesterin kanssa toi SKÖNÄRIT-projektiin ainutlaatuisen yhteisöllisen työskentelyn elementin, jossa luottamus nuorten kykyihin ja positiivinen pedagogiikka olivat keskeisessä asemassa.

Työpajojen rakenne ja niissä käytetyt työtavat ovat poikenneet perinteisen orkesteriharjoituksen kaavasta. Työpajat eivät opettaneet nuorille vain improvisaatiota, vaan myös rohkeutta toteuttaa itseään luovasti eri tavoin erilaisissa muusikon rooleissa: soittajana, studiomuusikkona, kapellimestarina ja säveltäjänä.

Sävellysprojekti huipentui elokuvan musiikillisesti ainutkertaiseen ensi-iltaan syyskuussa. Ensi-illassa nuoret improvisoivat Kalle Katajan ohjauksessa livemusiikkia elokuvaan. Valmiissa filmissä oleva, nuorten jo kerran säveltämä ja nauhoittama ääniraita hiljennettiin uusien liveimprovisaatioiden ajaksi ja orkesteri tuotti elokuvan tarinaan kuljettavaa musiikkia lähes 400-henkisen yleisön edessä. Kuten työpajoissakin, nuoret toimivat ensi-iltaesityksessä kapellimestareina, muusikkoina ja säveltäjinä.

Suomen musiikkioppilaitosten liitto myönsi Vuoden pedagoginen teko -palkinnon Porissa 14.11.2024. Tänä vuonna liitossa on vietetty sävellyksen teemavuotta.

Tutustu SKÖNÄRIT-elokuvaan

Kuva: Jari Laurén.

Veninin lasia kotimuseon kokoelmassa

Italiainen Veninin lasitehdas on yksi maailman kuuluisimpia taidelasin valmistajia. Paolo Venini perusti tehtaan 1921 Muranon saarelle Venetsian laguuniin.

Muranon saarella on valmistettu lasia jo vuosisatojen ajan. Venetsian lasinpuhaltajat määrättiin siirtymään omalle saarelleen 1200-luvulla, sillä lasinpuhalluksessa käytetyt kuumat uunit aiheuttivat herkästi tulipaloja kaupungissa. Perinteikäs ja arvostettu Muranon lasi tunnetaan värien rikkaudesta ja erilaisista lasinpuhallustekniikoista.

Paolo Venini (1896–1959) kuuluu Muranon lasinmuotoilun 1900-luvun uudistajiin. Saaren perinteisiin lasinvalmistajiin verrattuna Veninin muotoilu oli modernia ja yksinkertaista. Veninin tehtaalla kehitettiin uusia tekniikoita, mutta otettiin käyttöön myös vanhoja jo unohtuneita. Paolo Veninin lisäksi Veninin tehtaalla ovat työskennelleet monet muut tunnetut suunnittelijat, suomalaisista etenkin Tapio Wirkkala.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon esineistöön kuuluu jonkin verran Muranon lasia. Veninin valmistamia klassikkoja kokoelmassa ovat Fazzoletto-maljakko ja Fulvio Bianconin suunnittelemat lasiharlekiinit. Teresia Lönnström kävi Venetsiassa ainakin vuonna 1954 ja sen värikäs lasinmuotoilu lienee tehnyt häneen vaikutuksen, koska hän on hankkinut tai saanut lahjaksi useita Muranon lasiesineitä.

Fazzoletto

Fulvio Bianconin ja Paolo Veninin yhdessä 1949 suunnittelema Fazzoletto on vapaasti puhallettua zanfirico-lasia. Zanfirico pohjautuu vanhaan muranolaisen filigrana-tekniikkaan, jossa yhteen sulatetut lasisauvat muodostavat esineen kuvioinnin. Fazzoletto merkitsee nenäliinaa, jonka poimuja maljakon muoto jäljittelee. Nykyisin Venini kertoo inspiraation maljakon muotoon tulleen ohikulkevan naisen hameenhelman heilahduksesta.

Teresia Lönnström sai Fazzoletto-maljakon lahjaksi hämeenlinnalaiselta ystävättäreltä Elli Karistolta täyttäessään 70 vuotta 1965.

Harlekiinit

Veninin muotoilija Fulvio Bianconi (1915–1996) esitteli vuonna 1948 Venetsian biennaalissa 12 commedia dell’arte -hahmoa, jotka oli valmistettu opaalilasista ja yksityiskohdat värillisestä lasista. Commedia dell’arte on vanha italialainen teatterin muoto, jossa esiintyvät tietyt hahmot. Yksi hahmoista on harlekiini.

Bianconi suunnitteli vuosina 1953/1954 uuden sarjan, johon Teresia Lönnströmin harlekiinit kuuluvat. Harlekiinien asuissa Bianconi on taidokkaasti yhdistänyt eri tekniikoita. Toisen figuriinin ruutukuvioisen asun väritys on Bianconin kehittämää pezzato-kuviointia.

Harlekiinit ovat mahdollisesti muistoja Teresia Lönnströmin Venetsian vierailulta 1954.

Tutustu myös kokoelman suomalaiseen taidelasiin

Milja Viidan Skönärit esitettiin täydelle salille

SKÖNÄRIT on Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama, merenkulkijoiden kaitafilmeihin perustuva kollaasielokuva. Elokuvan materiaalia on merenkulkijoiden työhön liittyvä autenttinen kuva-aineisto 1960–1990-luvulta. Merenkulun ammattilaiset ovat luovuttaneet Milja Viidan käyttöön filmimateriaalia, joka kertoo kovasta työstä vaativissa olosuhteissa, mutta myös ammatin erityislaatuisesta työympäristöstä ja yhteisöllisyydestä.  Monet elokuvaan lainatun aineiston kuvaajista ovat lähteneet matkoilleen Rauman satamasta.

Perjantai 20.9. oli Lönnströmin taidemuseossa pitkään odotettu juhlapäivä, kun kuudes nykytaiteen Lönnström-projekti, Milja Viidan elokuva SKÖNÄRIT, esitettiin ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Esityspaikkana oli Rauma-sali, joka oli lähes täynnä sekä koululaisille ja opiskelijoille avoimessa kenraaliharjoituksessa, että illan päänäytöksessä.

Aamun näytökseen osallistui noin 350 nuorta raumalaisista kouluista ja oppilaitoksista. Elokuva esitettiin 35 mm filmiprojektorilla, jonka nostalginen hurina ei välttämättä ollutkaan kaikille yleisössä istuneille tuttu ääni. Skönäreitä keskittyneesti seurannut yleisö sai kokea ainutlaatuisen hetken, kun sen loppupuolella instrumentalisti, elokuvaan musiikillisia maailmoja säveltänyt Juho Laitinen esitti sellokappaleen Matka, joka sävyttää vahvasti elokuvan viimeisiä minuutteja. Lopputekstien aikana Milja Viita työryhmineen sai moninkertaiset aplodit.

Illalla koitti päänäytöksen aika ja projektorin filmikela lähti jälleen pyörimään. Paikalla oli kutsuvieraita ja suuri määrä lipun varanneita raumalaisia, jotka halusivat kokea tämän monitaiteellisen teoksen. Oli juhlavaa esittää taiteilijan pitkään työstämä elokuva täydelle salille ja nimenomaan raumalaiselle yleisölle, linkittyyhän teos monin tavoin Raumaan satamakaupunkina.

Tässä näytöksessä yhtenä tähtenä oli Rauman Poikasoittokunta, jonka nuoret soittajat improvisoivat livenä säveliä elokuvaan musiikkipedagogi Kalle Katajan johdolla. Soittajat työskentelivät upeasti yhdessä ja tuottivat valkokankaalla nähtyjen kaukaisten maisemien rinnalle merimatkojen iloihin ja suruihin johdattavaa musiikkia. Elokuvan lopulla sen päähenkilön, lähes sata vuotta sitten merille lähteneen nuoren puolimatruusin Jalmar ”Jallu” Yrjäsen, traaginen kohtalo paljastui vielä kerran Juho Laitisen sellon tummien äänien soidessa.

Milja Viita, Juho Laitinen, Rauman Poikasoittokunnan nuoret ja Kalle Kataja saivat yleisöltä raikuvat aplodit. Niin saivat myös ne ”skönärit”, joiden alkuperäistä kuvamateriaalia on käytetty elokuvassa: John Konkola, Sakari Leino, Martti Mankonen, Yrjö Mankonen, Ari Mylly, Jukka Salokaarto. Lavalle kutsuttiin kiitettäviksi myös merellisiä äänityksiä tehneet Matleena Mäkelä, Matti Lahti ja Jezreel Limpangog, foley-artisti Miro Mantere sekä elokuvan äänisuunnittelija Veli Granö.

Illan päätti lämminhenkinen keskustelutilaisuus, johon osallistuivat Milja Viita, John Konkola, Sakari Leino ja Jukka Salokaarto. Keskustelua luotsasi palkittu elokuvaohjaaja ja taiteilija Mika Taanila. Keskustelussa Viita avasi elokuvan valmistumisprosessia ja skönärit kertoivat työstään ja arjestaan maailman merillä menneinä vuosikymmeninä. Myös yleisö osallistui keskusteluun kysymyksillä, kommenteilla ja omilla merenkulkuun liittyvillä muistoillaan.

Teksti: Silja Lehtonen
Kuva: Jari Laurén.

SKÖNÄRIT-työpajakontti

Pieni merikontti kiertää raumalaisia yläkouluja ja lukion luokkia johdatellen oppilaat erilaisten harjoitusten kautta Milja Viidan SKÖNÄRIT-elokuvan maailmaan. Työpajoissa oppilaat ovat esimerkiksi tutkineet elokuvassa käytettäviä kaitafilmejä, opiskelleet satamatyöläisten käyttämiä solmuja ja kirjoittaneet kirjeen nuorelle merimiehelle, elokuvan Jallulle.

Työpajan on suunnitellut ja toteuttanut Lönnströmin taidemuseon yleisötyöntekijä Elina Tiainen yhdessä taiteilija Milja Viidan kanssa. Upean pienennettyyn kokoon tehdyn merikontin on valmistanut Rauman nuorten työpajan metallipuoli Marko Blomroosin ohjauksessa.

Elina Tiainen sai idean merikonttiin miettiessään ratkaisua, miten kuljettaa työpajatarvikkeet kouluihin. Merenkävijöistä kertovaan elokuvaan liittyvät tehtävät ja materiaalit voisi pakata pieneen merikonttiin. Nuorten työpajan metallipuoli lähti innolla toteuttamaan ideaa ja kontista tuli ihan oikeiden esikuviensa kaltainen. Metallista tehdyn kontin korkeus on 37 cm, pituus 60 cm ja leveys 26 cm.

Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama kollaasielokuva SKÖNÄRIT sai ensiesityksensä 20.9.2024. SKÖNÄRIT-työpajakontti jatkaa kulkuaan uusiin kohteisiin vielä elokuvanäytöksen jälkeenkin.

Kuva: Jari Laurén.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo on suljettu peruskorjauksen vuoksi

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa on alkanut keväällä 2024 mittava peruskorjaus. Julkisivuun kohdistuva korjaustyö pitää sisällään rakennuksen vesikaton ja ulkorappauksen uusimisen sekä ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostamisen.

Jo ennen korjaustöiden alkamista museossa tehdään valmisteluja kotimuseon taide- ja esinekokoelmien suojaamiseksi. Tämän vuoksi museo on suljettu yleisöltä 8.1.2024 alkaen. Kotimuseo avataan uudelleen toukokuussa 2025.

Nykyisin museona toimiva rakennus valmistui vuonna 1942 Teresia ja Rafael Lönnströmin kodiksi. Se avattiin museona 1988.

Peruskorjauksen ajaksi museon toimisto ja toiminnot siirtyvät väistötiloihin Vanhaan Raumaan. Toimiston väliaikainen osoite on Kauppakatu 9.

Opastuksia ja työpajoja päiväkoti ja -koululaisryhmille

Lönnströmin taidemuseo järjestää opastuksia ja työpajoja päiväkoti ja -koululaisryhmille syksystä alkaen! Viime lukuvuonna järjestimme ensimmäiset koululaisten ja päiväkotiryhmien vierailut museon tuottamille nykytaiteen teoksille Kelluva saari ja Selviytymisopas maailmanlopun lapselle. Vierailut olivat suosittuja ja kokemukset niistä olivat hyviä. Ryhmissä tutustuttiin nykytaideteoksiin oppaan johdolla ja tehtiin niihin liittyviä luovia harjoitteita.

Tänä lukuvuonna Lönnströmin taidemuseo tarjoaa päiväkoti- ja koululaisryhmille opastuksia Kelluvalle saarelle ja Keskustelupuistoon. Syksyn opastukset kannattaa varata pian, koska paikkoja on rajoitetusti.

KELLUVA SAARI (koko lukuvuosi)

Opastuksia Kelluva saari -taideteoksen äärelle Otanlahden Fåfängan niemeen on tarjolla koko lukuvuoden. Opastus soveltuu niin päiväkotiryhmille kuin eri-ikäisille koululaisryhmille. Vierailulla kerrotaan teoksesta kuvien ja luovien tehtävien avulla. Käynnin jälkeen opettaja voi hyödyntää itsenäisesti museon verkkosivuilla olevia, eri ikäryhmille räätälöityjä tehtäviä.

Raimo Saarisen ympäristötaideteos Kelluva saari on suurikokoinen mereen sijoitettu veistos. Se on pinta-alaltaan noin 25 neliömetriä ja sitä kelluttaa betoniponttoneissakin käytetty polystyreenisisus. Teoksen kalliota jäljittelevän ulkokuoren taiteilija on työstänyt käsin läpivärjätystä betonista. Saarella kasvaa taiteilijan sinne istuttamia puita ja muita kasveja.

  • Opastus lähtee Makiksen eli Rauman maauimalan kulmalta osoitteesta Suvitie 2.
  • Opastusten hinta on 40 euroa/ryhmä sisältäen materiaalit. Opastuksen kesto on noin tunnin.
  • Opastuksen varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

KESKUSTELUPUISTO (syksy ja kevät)

Keskustelupuisto on taiteilijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen pitkäkestoinen julkiseen tilaan sijoittuva taideteos. Keskustelupuisto tuli monelle tutuksi kesällä 2023, kun puistossa vietettiin ensimmäinen ja tapahtumarikas Keskustelupuiston kesä.

Puisto sijaitsee osoitteessa Kalliokatu 28–30. Se on Rauman salainen vihreä keidas, josta huolehtivat Rauman Wihertoimi ja Puistokummit. Opastus soveltuu niin päiväkotiryhmille kuin eri-ikäisille koululaisryhmille. Vierailulla kerrotaan teoksesta kuvien ja luovien tehtävien avulla. Kierroksella tutustutaan myös Keskustelupuiston mobiilisovellukseen, jota voi itsenäisesti käyttää ja hyödyntää. Puistossa on myös grillipaikka, joten esimerkiksi makkaran paisto on mahdollista, jos tuo mukanaan omat puut ja sytytysvälineet.

  • Opastusten hinta on 40 euroa/ryhmä sisältäen materiaalit. Opastuksen kesto on noin tunnin.
  • Opastuksen varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi
  • Opastus lähtee Keskustelupuiston grillipaikan edestä.

JALKAUTUVAT TYÖPAJAT

Jalkautuvat työpajat tuovat Lönnströmin taidemuseon yleisötyöntekijän luoksenne esimerkiksi luokkaan tai päiväkotiin Raumalla ja sen lähialueilla.

KELLUVA SAARI -työpaja

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan taiteilija Raimo Saarisen Otanlahdella sijaitsevaan Kelluva saari -teokseen. Ihmetellään ja mietitään, miten teos on tehty? Mistä teos kertoo? Mitä on ympäristötaide? Työpaja sisältää luovia harjoitteita. Toteutamme pajassa myös oman saaren hyödyntäen luonnonmateriaaleja.

Ikäsuositus: esikouluikäiset ja 1.–6. -luokkalaiset. Kesto 45 min. Työpajan hinta on 40 euroa sisältäen materiaalit. Työpajan varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

KHRONOKSEN TALO -työpaja

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan taiteilijaduo IC-98:n teokseen Khronoksen talo, joka on käsitteellinen ympäristötaideteos. Portittomalla teräsverkkoaidalla ihmisiltä suljettu kiinteistö tutkii aikaa ja pohtii sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Teos sijaitsee Pöytyällä.

Työpajassa syvennytään pohtimaan teosta ja aikaa toiminnallisten, luovien harjoitteiden kautta. Yleisötyöntekijä Elina Tiainen avaa myös työpajassa teoksen tekovaiheita ja kertoo sen nykytilasta.

Ikäsuositus: Yläkoulu ja lukio/toisen asteen opiskelijat. Kesto 45min. Työpajan hinta on 40 euroa sisältäen materiaalit. Työpajan varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

Tervetuloa opastuksille ja työpajoihin!

Elina Tiainen, yleisötyöntekijä, 045 2610502