Ajankohtaista | Lönnströmin taidemuseo

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Lönnströmin taidemuseon vuosi 2024

Lönnströmin taidemuseo tavoitti viime vuonna laajan yleisön sulusta huolimatta. Yleisöä kohdattiin taiteen äärellä ja museon tilapäisessä Sivukonttorissa.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo suljettiin 8.1.2024 alkaen, jolloin alkoi valmistautuminen museorakennuksen pitkäkestoiseen peruskorjaukseen. Museo oli suljettuna koko viime vuoden ja se avataan seuraavan kerran yleisölle 4.5.2025.

Vaikka kotimuseo oli suljettuna, Lönnströmin taidemuseon toiminta tavoitti vuoden aikana yhteensä yli 4 000 ihmistä kaikista ikäryhmistä.

Museon yleisötyötä tehtiin erityisesti Raumalla sijaitsevien Lönnström-projekti – nykytaideteosten äärellä, Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuistossa ja Raimo Saarisen Kelluvan saaren maisemissa. Lähes 700 eri-ikäistä kävijää nautti näiden teosten luona järjestetyistä monipuolisista kesätapahtumista. Raumalaisten koululaisten kulttuurikasvatuskäynnit toteutettiin poikkeuksellisesti Keskustelupuistossa museon ollessa suljettuna. Niihin osallistui keväällä ja syksyllä 529 kolmas- ja kahdeksasluokkalaista.

Peruskorjauksen ajan museon toimisto toimi Sivukonttoriksi nimetyssä väistötilassa. Toimiston ohella tilasta tehtiin viihtyisä yleisötyön kohtauspaikka, joka oli kesäkaudella yleisölle avoinna neljänä päivänä viikossa, ja jossa järjestettiin erilaisia tapahtumia. Sivukonttorissa vieraili kesän ja alkusyksyn aikana 725 kävijää.

Yksi vuoden huippuhetkistä oli 6. nykytaiteen Lönnström-projektin, Milja Viidan SKÖNÄRIT– elokuvan ensiesitys Rauma-salissa 20.9. Raumalaisille koululaisille ja opiskelijoille avoimeen kenraaliharjoitukseen sekä itse ensi-iltaan saapui yhteensä 800 katsojaa.

Lisäksi museon yleisötyöntekijä teki SKÖNÄRIT-elokuvaan liittyen jalkautuvaa yleisötyötä raumalaisissa kouluissa ja hoivakodissa elokuvan teemoista kootun työpajakontin kanssa. Näin teos tavoitti suuren määrän niin nuoria kuin ikäihmisiäkin.

Monipuolisen yleisötyön tarjoaminen jatkuu tänäkin vuonna. Nykytaiteen Lönnström-projekteihin liittyvää yleisötyötä tehdään vuonna 2024–2025 Jenny ja Antti Wihurin rahaston tukemana Kummimuseona. Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseoon puolestaan odotetaan toukokuusta alkaen vilkasta kesäkautta pitkän sulun jälkeen.

Kuvassa SKÖNÄRIT-elokuva Rauma-salissa. Kuva Jari Laurén.

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Lumen-valotaidetapahtuma tuo lyhdyt Keskustelupuistoon

Jo viime vuonna ihastuttaneet lyhdyt saapuvat jälleen Keskustelupuistoon. Rauman Lyseon lukion nuorten tekemät ihanat ja uniikit lyhdyt valaisevat puistoa 14.1.–19.1. kello 16–22 välisenä aikana. Yhteisöllinen teos esittelee 100 erilaista lyhtyä, jotka luovat talviseen puistoon upean tunnelman. Keskustelupuiston lyhtypolku on osa Raumalla järjestettävää Lumen-valotaidetapahtuman ohjelmaa. Lumen järjestetään nyt viidettä kertaa.

Katso valotaidetapahtuman kartta ja teostiedot: Kohdekartta & teokset 2025 — Lumen Rauma

Keskustelupuisto on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen yhteisöllinen taideteos, jossa 21 eri-ikäistä raumalaista on toteuttanut julkisen puiston vuosina 2019–2020. Kolmantena Lönnström-projektina toteutunut Keskustelupuisto on viehättävä pieni puisto keskustan alueella (Kalliokatu 28–30).

Lyhtypolku on Lönnströmin taidemuseon tuottama projekti, yhteistyössä Rauman Lyseon lukio, Rauman kaupungin Wihertoimi ja Mixa.fi.

Kuva: Jari Laurén

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Kahdeksannen Lönnström-projektin haku on auki

Haemme tekijää tai tekijöitä uudelle nykytaideprojektille! Ideahaku vuonna 2025 alkavalle projektille käynnistyy museon perustajan, teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymäpäivänä 13.12.2024. Kahdeksannen Lönnström-projektin haku on käynnissä 13.4.2025 asti.

Lönnströmin taidemuseo on vuodesta 2015 toteuttanut ainutlaatuisia nykytaiteen hankkeita Suomessa työskentelevien taiteilijoiden kanssa. Tavoitteena on edistää niitä taiteellisia visioita, joita tavallisessa kuvataiteilijan työssä ei ehkä olisi mahdollisia toteuttaa. Haluamme nähdä, mitä taiteilijat tekisivät, kun heillä on vapaat kädet, ja olla toteutuksessa mukana kumppanina ja tukijana. Museo on valmis toteuttamaan ennakkoluulottoman idean, joka tavoittaa nykytaiteen pariin uusia yleisöjä.

Lönnströmin taidemuseo rahoittaa uuden teoksen tuotantoa enintään 70 000 euron suuruisella summalla ja maksaa sen tekijälle 30 000 euron työskentelykorvauksen.

Hakuinfo taiteilijoille 29.1.2025 klo 16–17

Hakuinfo järjestetään Zoomissa. Infossa annetaan ohjeita hakemuksen ja kustannusarvion laatimiseen ja järjestäjille on mahdollisuus esittää Lönnström-projekteihin liittyviä kysymyksiä. Ilmoittaudu mukaan 27.1. mennessä tästä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille tilaisuutta edeltävänä päivänä.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin testamentin mukaisesti perustettu Lönnströmin taidemuseo sr on vuodesta 2015 rahoittanut ja tuottanut suuria nykytaiteen hankkeita. Tavoitteena on tukea ja edistää kuvataidetta Suomessa ja saada aikaan perinteisestä näyttelytilasta poikkeavia kohtaamisia nykytaiteen kanssa. Tähän mennessä Lönnström-projekteina on valmistunut kuusi hyvin erilaista tuotantoa, viimeisimpänä Milja Viidan elokuva SKÖNÄRIT, joka sai ensiesityksensä Raumalla syyskuussa 2024. Syksyllä 2025 Raumalla nähdään 7. Lönnström-projekti, Pia Sirénin suuri julkinen teos Big Botanic.

Lue lisää ja tutustu hakuohjeisiin

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Osallisuutta ja elämyksiä – vuosi Jenny ja Antti Wihurin rahaston kummimuseona

Näin vuoden vaihtumisen kynnyksellä on hyvä palauttaa mieleen, mitä kaikkea Lönnströmin taidemuseon yleisötyössä tapahtui. Vuosi 2024 on ollut täynnä opastuksia, työpajoja ja tapahtumia. Olemme osallistaneet eri-ikäisiä ihmisiä ja luoneet uusia konsepteja yleisötyön käyttöön. Alkuvuoden valmistelimme uutta yleisötyön kohtaamispaikkaa Sivukonttoria, jossa sijaitsi myös toimistomme väistötila Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon peruskorjauksen ajan.

Sivukonttori, joka sijaitsi Vanhan Rauman sydämessä, mahdollisti spontaaneja kohtaamisia yleisön kanssa kesän aikana. Konttorissa oli näyttävästi esillä tietoa Lönnströmin taidemuseon toiminnasta sekä lapsille omatoimisia työpajapisteitä. Kävijät saivat lainata museon kesäpyöriä ja mukaan sai ottaa kartan, josta saattoi valita ranta- tai puistoreitin. Molemmat reitit johdattelivat kahdelle nykytaideprojektille, Keskustelupuistoon ja Kelluvalle saarelle.

Opastuksia oli tarjolla tänä vuonna hyvin erilaisille yleisöille ja eri asioista kiinnostuneille. Kahdeksasluokkalaisille keväällä ja kolmasluokkalaisille syksyllä järjestetyt Keskustelupuiston opastukset keräsivät suuren joukon kävijöitä. Opastuksilla koululaiset saivat tutustua puistoon toiminnallisten tehtävien kautta ja toki pelasimme myös yhdessä puistopelejä ja grillasimme vaahtokarkkeja. Koululaisopastuksien lisäksi toteutimme mm. Kelluvan saaren kasviopastuksen ja saunaopastuksia, joissa teokseen tutustuttiin saunoen ja uiden.

Työpajoja toteutui niin tapahtumien yhteydessä kuin jalkautuvina kokonaisuuksina nuorille ja ikäihmisille. Syksyllä sai ensi-iltansa Lönnströmin taidemuseon kuudes nykytaideprojekti, Milja Viidan elokuva SKÖNÄRIT. Elokuvaan liittyen kehitettiin kiertävä työpaja, jonka sisältö pakattiin pieneen merikonttiin. Merikontti kiersi yläkoulujen ja lukion luokissa. Sisältö johdatteli elokuvan merenkulkuteemoihin ja elokuvassa kulkeneen nuoren Jalmari Yrjäsen tarinaan.

Keskustelupuiston löysivät tänäkin kesänä sadat ihmiset. Puiston monipuolinen tapahtumatarjonta houkutteli paikalle nauttimaan hyvästä musiikista ja osallistumaan työpajoihin. Puistossa koettiin mm. ohjattua vesivärimaalausta, vauvojen luontokylpyä, hattaran maistelua ja seppeleiden solmintaa.

Yhteensä 78 tapahtumaa, opastusta ja työpajaa keräsivät kaikkiaan huikeat 2600 kävijää Lönnströmin taidemuseon tuottamien nykytaideprojektien äärelle tämän vuoden aikana. Vuosi 2025 alkaa myös valoisasti, kun jo viime talvena toteutunut Keskustelupuiston lyhtypolku ihastuttaa ohikulkijoita tammikuussa. Tällä kertaa iloksemme kauniita lyhtyjä valmistavat polulle Rauman Lyseon lukion oppilaat.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja vapaaehtoisille tästä vuodesta. Odotan innolla uusia ja ainutlaatuisia kohtaamisia nykytaideprojektien äärellä vuonna 2025!

Yleisötyöntekijä Elina Tiainen

Kuva: Elina Tiainen

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo avautuu yleisölle 4.5.2025

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon julkisivuun kohdistunut mittava peruskorjaus on valmistunut suunnitellussa aikataulussa. Vuoden 2024 aikana arkkitehti Jermo Laosmaan suunnittelemassa, vuonna 1942 valmistuneessa edustuskodissa on uusittu vesikatto ja ulkorappaus sekä korjattu kaikki ikkunat ja ulko-ovet. Korjauksen pääsuunnittelijana toimi rakennusinsinööri Harri Hirsinummi ja hankkeen pääurakoitsijana toimi raumalainen Rakennusliike A. K Oy.

Kotimuseo on ollut suljettu yleisöltä peruskorjauksen vuoksi tammikuusta 2024 asti. Henkilökunta työskenteli keväästä asti väistötiloissa Vanhan Rauman Sivukonttorissa, joka toimi kesäkaudella myös yleisön kohtauspaikkana. Toimisto palaa työskentelemään kotimuseon tiloihin joulukuun alussa.

Kotimuseon interiööriin kuuluvan esineistön palauttaminen peruskorjauksen ajaksi tyhjennettyyn kotimuseoon alkaa tammikuussa ja tunnelmallinen kotimuseo avataan yleisölle jälleen sunnuntaina 4. toukokuuta 2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut korjaushanketta kulttuuritilojen peruskorjaukseen tarkoitetulla investointiavustuksella.

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

SKÖNÄRIT-elokuvan musiikki on SML:n Vuoden pedagoginen teko

Suomen musiikkioppilaitosten liitto on valinnut Vuoden pedagogiseksi teoksi taiteilija Milja Viidan, musiikkipedagogi Kalle Katajan ja Rauman Poikasoittokunnan välisen yhteistyön, jonka lopputuloksena syntyi musiikki Viidan SKÖNÄRIT-elokuvaan. SKÖNÄRIT on kuudes Lönnströmin taidemuseon rahoittama nykytaiteen Lönnström-projekti, ja se sai ensi-iltansa Raumalla 20.9.2024.

Milja Viita on työskennellyt Rauman Poikasoittokunnan kanssa taideprojektin alusta asti, ja sen viimeisen vuoden aikana pidetyissä työpajoissa nuoret tutustuivat kollektiivisen improvisaation ja yhdessä säveltämisen tapoihin Kalle Katajan johdolla. Työskentely nuoriso-orkesterin kanssa toi SKÖNÄRIT-projektiin ainutlaatuisen yhteisöllisen työskentelyn elementin, jossa luottamus nuorten kykyihin ja positiivinen pedagogiikka olivat keskeisessä asemassa.

Työpajojen rakenne ja niissä käytetyt työtavat ovat poikenneet perinteisen orkesteriharjoituksen kaavasta. Työpajat eivät opettaneet nuorille vain improvisaatiota, vaan myös rohkeutta toteuttaa itseään luovasti eri tavoin erilaisissa muusikon rooleissa: soittajana, studiomuusikkona, kapellimestarina ja säveltäjänä.

Sävellysprojekti huipentui elokuvan musiikillisesti ainutkertaiseen ensi-iltaan syyskuussa. Ensi-illassa nuoret improvisoivat Kalle Katajan ohjauksessa livemusiikkia elokuvaan. Valmiissa filmissä oleva, nuorten jo kerran säveltämä ja nauhoittama ääniraita hiljennettiin uusien liveimprovisaatioiden ajaksi ja orkesteri tuotti elokuvan tarinaan kuljettavaa musiikkia lähes 400-henkisen yleisön edessä. Kuten työpajoissakin, nuoret toimivat ensi-iltaesityksessä kapellimestareina, muusikkoina ja säveltäjinä.

Suomen musiikkioppilaitosten liitto myönsi Vuoden pedagoginen teko -palkinnon Porissa 14.11.2024. Tänä vuonna liitossa on vietetty sävellyksen teemavuotta.

Tutustu SKÖNÄRIT-elokuvaan

Kuva: Jari Laurén.

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Milja Viidan Skönärit esitettiin täydelle salille

SKÖNÄRIT on Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama, merenkulkijoiden kaitafilmeihin perustuva kollaasielokuva. Elokuvan materiaalia on merenkulkijoiden työhön liittyvä autenttinen kuva-aineisto 1960–1990-luvulta. Merenkulun ammattilaiset ovat luovuttaneet Milja Viidan käyttöön filmimateriaalia, joka kertoo kovasta työstä vaativissa olosuhteissa, mutta myös ammatin erityislaatuisesta työympäristöstä ja yhteisöllisyydestä. Monet elokuvaan lainatun aineiston kuvaajista ovat lähteneet matkoilleen Rauman satamasta.

Perjantai 20.9. oli Lönnströmin taidemuseossa pitkään odotettu juhlapäivä, kun kuudes nykytaiteen Lönnström-projekti, Milja Viidan elokuva SKÖNÄRIT, esitettiin ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Esityspaikkana oli Rauma-sali, joka oli lähes täynnä sekä koululaisille ja opiskelijoille avoimessa kenraaliharjoituksessa, että illan päänäytöksessä.

Aamun näytökseen osallistui noin 350 nuorta raumalaisista kouluista ja oppilaitoksista. Elokuva esitettiin 35 mm filmiprojektorilla, jonka nostalginen hurina ei välttämättä ollutkaan kaikille yleisössä istuneille tuttu ääni. Skönäreitä keskittyneesti seurannut yleisö sai kokea ainutlaatuisen hetken, kun sen loppupuolella instrumentalisti, elokuvaan musiikillisia maailmoja säveltänyt Juho Laitinen esitti sellokappaleen Matka, joka sävyttää vahvasti elokuvan viimeisiä minuutteja. Lopputekstien aikana Milja Viita työryhmineen sai moninkertaiset aplodit.

Illalla koitti päänäytöksen aika ja projektorin filmikela lähti jälleen pyörimään. Paikalla oli kutsuvieraita ja suuri määrä lipun varanneita raumalaisia, jotka halusivat kokea tämän monitaiteellisen teoksen. Oli juhlavaa esittää taiteilijan pitkään työstämä elokuva täydelle salille ja nimenomaan raumalaiselle yleisölle, linkittyyhän teos monin tavoin Raumaan satamakaupunkina.

Tässä näytöksessä yhtenä tähtenä oli Rauman Poikasoittokunta, jonka nuoret soittajat improvisoivat livenä säveliä elokuvaan musiikkipedagogi Kalle Katajan johdolla. Soittajat työskentelivät upeasti yhdessä ja tuottivat valkokankaalla nähtyjen kaukaisten maisemien rinnalle merimatkojen iloihin ja suruihin johdattavaa musiikkia. Elokuvan lopulla sen päähenkilön, lähes sata vuotta sitten merille lähteneen nuoren puolimatruusin Jalmar ”Jallu” Yrjäsen, traaginen kohtalo paljastui vielä kerran Juho Laitisen sellon tummien äänien soidessa.

Milja Viita, Juho Laitinen, Rauman Poikasoittokunnan nuoret ja Kalle Kataja saivat yleisöltä raikuvat aplodit. Niin saivat myös ne ”skönärit”, joiden alkuperäistä kuvamateriaalia on käytetty elokuvassa: John Konkola, Sakari Leino, Martti Mankonen, Yrjö Mankonen, Ari Mylly, Jukka Salokaarto. Lavalle kutsuttiin kiitettäviksi myös merellisiä äänityksiä tehneet Matleena Mäkelä, Matti Lahti ja Jezreel Limpangog, foley-artisti Miro Mantere sekä elokuvan äänisuunnittelija Veli Granö.

Illan päätti lämminhenkinen keskustelutilaisuus, johon osallistuivat Milja Viita, John Konkola, Sakari Leino ja Jukka Salokaarto. Keskustelua luotsasi palkittu elokuvaohjaaja ja taiteilija Mika Taanila. Keskustelussa Viita avasi elokuvan valmistumisprosessia ja skönärit kertoivat työstään ja arjestaan maailman merillä menneinä vuosikymmeninä. Myös yleisö osallistui keskusteluun kysymyksillä, kommenteilla ja omilla merenkulkuun liittyvillä muistoillaan.

Teksti: Silja Lehtonen
Kuva: Jari Laurén.

Elokuvan ensiesityksen yleisöä Rauma-salissa. Kuva Jari Laurén.

Museonjohtaja Silja Lehtonen esittää kiitokset, taustalla Matleena Mäkelä ja Milja Viita. Kuva Jari Laurén.

Elokuvan tekemiseen osallistuneita, oik. Veli Granö, Miro Mantere, Juho Laitinen, Aapo Salonen, Jukka Salokaarto, John Konkola, Sakari Leino, Milja Viita ja Matleena Mäkelä. Kuva Jari Laurén.

Rauman Poikasoittokunnan nuoret soittajat esittivät elokuvaan improvisoimiaan säveliä musiikkipedagogi Kalle Katajan ohjauksessa. Kuva Jari Laurén.

Rauman poikasoittokunnan nuoret soittajat ja Kalle Kataja. Kuva Jari Laurén.

Mika Taanila haastattelee Milja Viitaa ja elokuvaan filmimateriaalia lainanneita "skönäreitä". Kuva Jari Laurén.

Milja Viita ja "skönärit" John Konkola, Sakari Leino ja Jukka Salokaarto. Kuva Jari Laurén.

Elokuvaan materiaalia lainanneet "skönärit" keskustelutilaisuudessa. Vas. John Konkola, Sakari Leino ja Jukka Salokaarto. Kuva Jari Laurén.

Mediataiteilija Milja Viita. Kuva Jari Laurén.

Ensiesityksen kutsuvieraita. Kuva Jari Laurén.

Elokuvaohjaaja Mika Taanila ja kutsuvieraita. Kuva Jari Laurén.

Kenraaliharjoitus on alkamassa, museon yleisötyöntekijä Elina Tiainen esittelee elokuvan. Kuva Jari Laurén.

Elokuvan kenraaliharjoitus. Kuva Jari Laurén.

Milja Viita vastaa koululaisten kysymyksiin kenraaliharjoituksen jälkeen. Kuva Jari Laurén.

Milja Viita kertoi elokuvastaan koululaisille. Kuva Jari Laurén.

Instrumentalisti Juho Laitinen kertoo koululaisille sävellyksestään Matka, jonka hän esitti elokuvanäytöksessä. Kuva Jari Laurén.

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti, Yleisötyö

SKÖNÄRIT-työpajakontti

Pieni merikontti kiertää raumalaisia yläkouluja ja lukion luokkia johdatellen oppilaat erilaisten harjoitusten kautta Milja Viidan SKÖNÄRIT-elokuvan maailmaan. Työpajoissa oppilaat ovat esimerkiksi tutkineet elokuvassa käytettäviä kaitafilmejä, opiskelleet satamatyöläisten käyttämiä solmuja ja kirjoittaneet kirjeen nuorelle merimiehelle, elokuvan Jallulle.

Työpajan on suunnitellut ja toteuttanut Lönnströmin taidemuseon yleisötyöntekijä Elina Tiainen yhdessä taiteilija Milja Viidan kanssa. Upean pienennettyyn kokoon tehdyn merikontin on valmistanut Rauman nuorten työpajan metallipuoli Marko Blomroosin ohjauksessa.

Elina Tiainen sai idean merikonttiin miettiessään ratkaisua, miten kuljettaa työpajatarvikkeet kouluihin. Merenkävijöistä kertovaan elokuvaan liittyvät tehtävät ja materiaalit voisi pakata pieneen merikonttiin. Nuorten työpajan metallipuoli lähti innolla toteuttamaan ideaa ja kontista tuli ihan oikeiden esikuviensa kaltainen. Metallista tehdyn kontin korkeus on 37 cm, pituus 60 cm ja leveys 26 cm.

Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama kollaasielokuva SKÖNÄRIT sai ensiesityksensä 20.9.2024. SKÖNÄRIT-työpajakontti jatkaa kulkuaan uusiin kohteisiin vielä elokuvanäytöksen jälkeenkin.

Kuva: Jari Laurén.

Yleisötyöntekijä Elina Tiainen esittelee SKÖNÄRIT-työpajakonttia elokuvanäytöksen jälkeen. Kuva Jari Laurén.

SKÖNÄRIT-työpajakontin tehtäviä. Kuva Elina Tiainen.

SKÖNÄRIT-työpajakontti. Kuva Raija Heikola.

SKÖNÄRIT-työpajakontti. Kuva Raija Heikola.

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo on suljettu peruskorjauksen vuoksi

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa on alkanut keväällä 2024 mittava peruskorjaus. Julkisivuun kohdistuva korjaustyö pitää sisällään rakennuksen vesikaton ja ulkorappauksen uusimisen sekä ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostamisen.

Jo ennen korjaustöiden alkamista museossa tehdään valmisteluja kotimuseon taide- ja esinekokoelmien suojaamiseksi. Tämän vuoksi museo on suljettu yleisöltä 8.1.2024 alkaen. Kotimuseo avataan uudelleen toukokuussa 2025.

Nykyisin museona toimiva rakennus valmistui vuonna 1942 Teresia ja Rafael Lönnströmin kodiksi. Se avattiin museona 1988.

Peruskorjauksen ajaksi museon toimisto ja toiminnot siirtyvät väistötiloihin Vanhaan Raumaan. Toimiston väliaikainen osoite on Kauppakatu 9.

Raija Heikola Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Opastuksia ja työpajoja päiväkoti ja -koululaisryhmille

Lönnströmin taidemuseo järjestää opastuksia ja työpajoja päiväkoti ja -koululaisryhmille syksystä alkaen! Viime lukuvuonna järjestimme ensimmäiset koululaisten ja päiväkotiryhmien vierailut museon tuottamille nykytaiteen teoksille Kelluva saari ja Selviytymisopas maailmanlopun lapselle. Vierailut olivat suosittuja ja kokemukset niistä olivat hyviä. Ryhmissä tutustuttiin nykytaideteoksiin oppaan johdolla ja tehtiin niihin liittyviä luovia harjoitteita.

Tänä lukuvuonna Lönnströmin taidemuseo tarjoaa päiväkoti- ja koululaisryhmille opastuksia Kelluvalle saarelle ja Keskustelupuistoon. Syksyn opastukset kannattaa varata pian, koska paikkoja on rajoitetusti.

KELLUVA SAARI (koko lukuvuosi)

Opastuksia Kelluva saari -taideteoksen äärelle Otanlahden Fåfängan niemeen on tarjolla koko lukuvuoden. Opastus soveltuu niin päiväkotiryhmille kuin eri-ikäisille koululaisryhmille. Vierailulla kerrotaan teoksesta kuvien ja luovien tehtävien avulla. Käynnin jälkeen opettaja voi hyödyntää itsenäisesti museon verkkosivuilla olevia, eri ikäryhmille räätälöityjä tehtäviä.

Raimo Saarisen ympäristötaideteos Kelluva saari on suurikokoinen mereen sijoitettu veistos. Se on pinta-alaltaan noin 25 neliömetriä ja sitä kelluttaa betoniponttoneissakin käytetty polystyreenisisus. Teoksen kalliota jäljittelevän ulkokuoren taiteilija on työstänyt käsin läpivärjätystä betonista. Saarella kasvaa taiteilijan sinne istuttamia puita ja muita kasveja.

Opastus lähtee Makiksen eli Rauman maauimalan kulmalta osoitteesta Suvitie 2.
Opastusten hinta on 40 euroa/ryhmä sisältäen materiaalit. Opastuksen kesto on noin tunnin.
Opastuksen varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

KESKUSTELUPUISTO (syksy ja kevät)

Keskustelupuisto on taiteilijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen pitkäkestoinen julkiseen tilaan sijoittuva taideteos. Keskustelupuisto tuli monelle tutuksi kesällä 2023, kun puistossa vietettiin ensimmäinen ja tapahtumarikas Keskustelupuiston kesä.

Puisto sijaitsee osoitteessa Kalliokatu 28–30. Se on Rauman salainen vihreä keidas, josta huolehtivat Rauman Wihertoimi ja Puistokummit. Opastus soveltuu niin päiväkotiryhmille kuin eri-ikäisille koululaisryhmille. Vierailulla kerrotaan teoksesta kuvien ja luovien tehtävien avulla. Kierroksella tutustutaan myös Keskustelupuiston mobiilisovellukseen, jota voi itsenäisesti käyttää ja hyödyntää. Puistossa on myös grillipaikka, joten esimerkiksi makkaran paisto on mahdollista, jos tuo mukanaan omat puut ja sytytysvälineet.

Opastusten hinta on 40 euroa/ryhmä sisältäen materiaalit. Opastuksen kesto on noin tunnin.
Opastuksen varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi
Opastus lähtee Keskustelupuiston grillipaikan edestä.

JALKAUTUVAT TYÖPAJAT

Jalkautuvat työpajat tuovat Lönnströmin taidemuseon yleisötyöntekijän luoksenne esimerkiksi luokkaan tai päiväkotiin Raumalla ja sen lähialueilla.

KELLUVA SAARI -työpaja

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan taiteilija Raimo Saarisen Otanlahdella sijaitsevaan Kelluva saari -teokseen. Ihmetellään ja mietitään, miten teos on tehty? Mistä teos kertoo? Mitä on ympäristötaide? Työpaja sisältää luovia harjoitteita. Toteutamme pajassa myös oman saaren hyödyntäen luonnonmateriaaleja.

Ikäsuositus: esikouluikäiset ja 1.–6. -luokkalaiset. Kesto 45 min. Työpajan hinta on 40 euroa sisältäen materiaalit. Työpajan varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

KHRONOKSEN TALO -työpaja

Toiminnallisessa työpajassa tutustutaan taiteilijaduo IC-98:n teokseen Khronoksen talo, joka on käsitteellinen ympäristötaideteos. Portittomalla teräsverkkoaidalla ihmisiltä suljettu kiinteistö tutkii aikaa ja pohtii sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Teos sijaitsee Pöytyällä.

Työpajassa syvennytään pohtimaan teosta ja aikaa toiminnallisten, luovien harjoitteiden kautta. Yleisötyöntekijä Elina Tiainen avaa myös työpajassa teoksen tekovaiheita ja kertoo sen nykytilasta.

Ikäsuositus: Yläkoulu ja lukio/toisen asteen opiskelijat. Kesto 45min. Työpajan hinta on 40 euroa sisältäen materiaalit. Työpajan varaus: yleisötyöntekijä Elina Tiainen, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

Tervetuloa opastuksille ja työpajoihin!

Elina Tiainen, yleisötyöntekijä, 045 2610502