Tule tutustumaan tunnelmalliseen Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseoon!
Kotimuseo on avoinna kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 16–19. Tehtailijaparin kodin ja taidekokoelman lisäksi museossa on esillä näyttely Juhlan lumoa – Teresia Lönnströmin juhlien eleganssia.
Juhlan lumoa -näyttely vie menneen ajan juhlan tunnelmaan! Teresia Lönnström tunnettiin taitavan juhlien emäntänä. Hän järjesti mielellään juhlia, kutsuja ja tilaisuuksia kauniissa kodissaan. Huolella suunnitelluissa juhlissa oli suuren maailman tyyliä, kun iltapukuihin ja frakkeihin pukeutuneet vieraat kokoontuivat illallisille Teresian kotiin.
Suosittuja olivat myös cocktailkutsut, joilla keskustelun ja ohjelman lomassa nautittiin pieniä suolaisia paloja juomien kera. Lönnströmeillä vieraili vuosien varrella niin päättäjiä, vaikuttajia, yritysjohtajia kuin Rauman seurapiirejäkin.
Kotimuseon näyttelyssä Juhlan lumoa – Teresia Lönnströmin juhlien eleganssia on esillä valkokuvia ja muistoja Teresian järjestämistä juhlista 1950-luvulta 1970-luvulle. Esillä on myös muutamia hänen juhla-asujaan. Näyttely on esillä toisen kerroksen näyttelyhuoneessa levittäytyen myös muihin kotimuseon tiloihin. Museon ruokasaliin on katettu illalliskattaus Lönnströmien monogrammilla koristellusta astiastosta. Näyttelyn juhla-asut ovat uniikkeja helsinkiläisen Ateljee Kaarlo Forsmanin Teresialle suunnittelemia pukuja.
Teollisuusneuvos Teresia Lönnström (1895–1986) johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolmekymmentä vuotta. Hän toimi yhtiön johdossa miehensä Rafael Lönnströmin jälkeen vuodesta 1944 vuoteen 1973. Teresia Lönnström myös osallistui laajasti yhdistys- ja hyväntekeväisyystoimintaan ja oli luonnollisesti raumalaisen seurapiirielämän keskeisiä henkilöitä. Hänet tunnetaan myös taiteen ja kulttuurin mesenaattina.
Keväällä 2023 Lönnströmin taidemuseon yleisötyö vieraili kolmessa ikäihmisten palvelukodissa Raumalla: Kotikaaressa, Mansikkapaikassa ja Rannikkokodissa. Asukkaiden kanssa tutustuttiin Raimo Saarisen ympäristötaideteos Kelluvaan saareen. Keskusteluja heräsi niin taiteesta kuin Rauman saaristostakin. Työpajoissa työskenneltiin myös luovasti. Pajoissa muovailtiin omat saaret luonnonmateriaaleja käyttäen, sekä kokeiltiin vesiväritekniikoita ja kuunneltiin aaltojen ääniä tähtitaivaan alla.
Työpajoihin osallistui 40 ikäihmistä. Pajat otettiin ilolla vastaan ja työskentely oli antoisaa. Työskentelyn lomassa kuultiin mahtavia tarinoita tansseista Fåfängan niemessä ja lapsuuden retkistä Reksaareen.
Merellisen matkan loppuhuipennus oli kaikkien osallistuvien hoitokotien yhteinen retki Kelluvalle saarelle Fåfängan niemeen, Otanlahden rannalle. Retkellä tutkittiin tarkemmin saarta ja tehtiin myös lähiympäristöstä huomioita. Merikylpylän saunalla paistettiin makkaroita, joita nautittiin aurinkoisessa säässä katsellen merta.
Elina Tiainen
Lönnströmin taidemuseon yleisötyöntekijä
Kuva: Elina Tiainen
Keskustelupuisto herää kesällä 2023 eläväksi kaikkien yhteiseksi tapahtumapaikaksi. Luvassa on runotapahtumaa, jameja, lastentapahtumia, sirkus- ja teatteriesityksiä, sekä työpajoja eri teemoista. Keskustelupuisto sijaitsee osoitteessa Kalliokatu 28–30, Rauma. Tapahtumat ovat ilmaisia.
Taitelijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto yhteisöllinen nykytaideteos ja Lönnströmin taidemuseon kolmas nykytaideprojekti.
Fata Morgana on taiteilija Milja Viidan kokeellinen elokuva, joka pohjautuu pääasiassa raumalaisten merenkävijöiden kotiarkistojen muistoihin, valokuviin ja kaitafilmeihin. Elokuva tullaan esittämään ensimmäisen kerran Raumalla keväällä 2024 live-esityksenä. Myöhemmin teoksesta viimeistellään installaatioversio sekä elokuva festivaalilevitykseen.
Fata Morgana toteutetaan vuosien 2022–2023 aikana taiteellisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Elokuvan foley -tehosteäänet tehdään Raumalla nuorten työpajassa muusikko ja äänitaiteilija Miro Mantereen ohjauksessa. Instrumentalisti, pedagogi ja tutkija Juha Laitinen puolestaan säveltää elokuvan kokeellisen musiikin. Rauman Poikasoittokunnan A-orkesteri vastaa musiikin esittämisestä kapellimestari Anne Lehtomäki-Koskisen johdolla. Projektin huipennuksessa, ensimmäisessä näytöksessä elokuvamusiikki tullaan esittämään elävänä.
Kuluvan vuoden tammikuun viimeisenä viikonloppuna Milja Viita ja Juha Laitinen saapuivat Raumalle pitämään Fata Morganan kokeelliseen musiikkiin liittyvää työpajaa A-orkesterin nuorille soittajille. Työpajat antavat osallistujille mahdollisuuden tutustua kokeellisen musiikin maailmaan sekä soittamisen että säveltämisenkin kautta. Pienryhmät olivat kokoontuneet jo kerran aiemmin työpajan tiimoilta, tutustuen niin toisiinsa kuin koko elokuvaprojektiinkin. Myöhemmin keväällä on vielä tulossa yksi paja ennen kuin nuoret aloittavat harjoittelun ja valmistautumisen projektin kruunaavaan live-esitykseen.
Juha Laitisen ohjaamia harjoituksia tehtiin yhdessä keskustellen ja sitten fyysisiä harjoitteita kokeillen. Mahdollisia soittamiseen sekä musiikkiin liittyviä ennakkoluuloja pyrittiin tarkastelemaan ja haastamaan eri näkökulmista; mikä tekee äänestä mielestäsi kauniin, onko äänillä ja musiikilla jotakin eroa. Erityisesti keskustelua syntyi trillin määritelmästä. Voisiko vaikkapa kerran vuodessa vaihtuvaa ääntä kutsua trilliksi? Juha rohkaisikin nuoria näkemään pohdinnoista kenties syntynyttä hämmennystä mielenkiintoisena mahdollisuutena.
Oma soitin oli työpajalaisille tietenkin entuudestaan tuttu, mutta vieruskaverin puhallin saattoikin olla vieraampi. Sunnuntaisessa pajassa etsittiin soittimien yhtäläisyyksiä ja eroja muun muassa puhaltamistekniikoissa siirryttäessä oktaavista toiseen. Omaakin soitinta tutkailtiin erikoisemmilla lähestymistavoilla – onko saksofonisti ennen kokeillut soittamista ilman käsiä?
Nuoret olivat jo pohdiskelleet muun muassa omia ajatuksiaan merestä ja musiikista sekä siitä, mitä musiikki on mahdollisesti tarkoittanut merenkulkijoille. Osallistujat olivat myös päässeet kokeilemaan omien sävellysten tekemistä. Miltä voisikaan kuulostaa merestä, luonnonvoimista tai sinisestä väristä kertova kappale? Voiko kuulijalle ensinnäkään luoda musiikin avulla sellaista mielikuvaa tai jopa suoranaista näkyä kuin sininen väri? Osallistujat kertoivatkin pitäneensä näissä työpajoissa juuri siitä, että ensin mietiskeltiin annettuja aiheita, ja lopuksi tehtiin jotakin konkreettista.
Nuoret soittajat intoutuivat itsekin ideoimaan fyysisiä harjoitteita. Viimeisimmässä pajassa syntyi musikaalinen variaatio piilosta. Sovittiin, että piileksijän tulisi antaa etsijälle vinkkiä olinpaikastaan luomalla omalla soittimellaan jotakin ääntä.
Kulman takaa pilkistää vilaus klarinetin kello-osasta. Mahtuuko saksofonin kanssa tuolirivistön taakse piiloon? Yläkerrassa joku soittaa poikkihuilulla lyhyttä sävelmää, alakerrassa lyödään rytmiä patteriin. Soittoon yhtyy etsijöiden jännittynyt kikatus. Kuuluiko se ääni sittenkin toisesta kerroksesta? Kuin huomaamatta Rauman musiikkiopiston käytäville oli syntynyt sen oma, kangastusmainen sävellys.
Veera Virtanen
Kirjoittaja työskentelee kotimuseon avoinnapidossa ja osallistuu myös taidemuseon yleisötyöhön.
Kuva: Alla Alikseichuk
