Skip to main content
Aiheesta

Ajankohtaista

Keskustelutilaisuus Khronoksen talosta 5.4.

Khronoksen talo ennen sen sulkemista 2016. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Khronoksen talosta keskiviikkona 5.4. klo 17.30–19.00 Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseolle.

Taiteilijaryhmä IC-98:n Khronoksen talo on Lönnströmin taidemuseon ensimmäinen nykytaideprojekti. Projektin nimi juontuu antiikin Kreikan ajan jumala Khronoksesta, ja sen tavoitteena on herättää keskustelua muun muassa omistusoikeudesta, ajasta, suojelusta ja ekologiaan liittyvistä kysymyksistä. Näitä kysymyksiä pohtivat illan aikana taidemuseon johtaja Silja Lehtonen, teoreettisen filosofian emeritusprofessori Olli Koistinen ja Pöytyällä asuva, pitkään talon elämää seurannut Markku Kaurila.

Vuonna 2016 alkanut nykytaideprojekti Khronoksen talo herättää edelleen laajalti keskustelua, myös Raumalla ja talon sijaintipaikkakunnalla Pöytyällä. Tilaisuudessa keskustellaan teoksesta, muistellaan Khronoksen talon vaiheita ja pohditaan teoksen teemoja. Teos herättää edelleen kysymyksiä ajasta ja ympäristöstämme, joka muuttuu kiihtyvällä vauhdilla.

Olli Koistinen on filosofi ja Turun yliopiston teoreettisen filosofian emeritusprofessori.
Markku Kaurila on toiminut Pöytyän kehitysjohtajana Khronoksen talo -projektin aikana ja seuraa edelleen kiinnostuneena sen vaiheita.
Silja Lehtonen on Lönnströmin taidemuseon johtaja.

Keskustelua vetää yleisötyöntekijä Elina Tiainen ja tilaisuus on maksuton.

Khronoksen talo on käsitteellinen ympäristötaideteos, joka sijaitsee Pöytyän Ortenojalla. Portittomalla teräsverkkoaidalla ihmisiltä suljettu kiinteistö tutkii aikaa ja pohtii sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön. IC-98 lahjoitti teoksen Pöytyän kunnalle vuonna 2016.

Foley-työpaja yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille 15. ja 16.4.

Mikä on elokuvien lopputeksteissä vilahtava foley-ääni? Lönnströmin taidemuseo järjestää neljä maksutonta nuorten työpajaa, joissa tutustutaan jännittävään elokuvamaailman työvaiheeseen, foley-äänien tuottamiseen. Työpaja sopii yläkoulu- ja lukioikäisille.

Foley tarkoittaa jälkiäänityksellä syntyviä ääniä, joiden avulla pyritään luomaan elokuviin todentuntuinen äänimaailma. Ääniä tuotetaan usein mielikuvituksellisilla ja yllättävillä välineillä. Esimerkiksi kesäisen heinäpellon suhinaa voi synnyttää VHS-kasettinauhoilla, tai ukkosen jyrinää aaltoilevalla pellillä. Tyypillisiä jälkiäänityksenä tehtäviä ääniä ovat ovien narahtelut ja erilaiset askellukset vaihtelevissa ympäristöissä, aina upottavasta suosta palatsien marmorilattioihin. Entä miten syntyy verenhimoisen vampyyrin päällystakin hulmahdus öisellä kadulla?

Kolme tuntia kestävässä foley-työpajassa luodaan ääniä mediataiteilija Milja Viidan elokuvaan Fata Morgana. Elokuvaan on kerätty raumalaisten merenkävijöiden maailmalla kuvaamia kaitafilmejä. Työpajassa filmikatkelmille suunnitellaan ja toteutetaan ääniä erilaisilla välineillä ja materiaaleilla. Työpajan vetää muusikko ja äänikemisti, liveluuppauksen tienraivaaja Miro Mantere.

Osallistujalla ei tarvitse olla media- tai musiikkitaustaa. Uteliaisuus ja kiinnostus elokuvaan riittää! Työpajan jälkeen osallistujat saavat itselleen tallenteen pajassa syntyvästä elokuvasta äänineen.

Työpajoja järjestetään viikonlopun aikana neljä kertaa, lauantaina 15.4. klo 10–13 ja 15–18 ja sunnuntaina 16.4. klo 10–13 ja 15–18. Yhteen työpajaan voidaan ottaa kuusi osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu mukaan nopeasti!

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Arja Roivainen, arja.roivainen@lonnstromintaidemuseo.fi, puh. 045 2610 501.

Työpajat pidetään Rauman taidemuseon sisäpihan leivintuvassa, Kuninkaankatu 37 (sisäpiha). Mukaan voi halutessaan ottaa pienen välipalan.

Tutustu foley-äänien maailmaan:
youtube.com/watch?v=wDGcymrVHUg
youtube.com/watch?v=l2WCrXc7J-I&t=16s

Foley-työpajan järjestää Lönnströmin taidemuseo osana nykytaiteen Lönnström-projektien yleisötyötä. Työpaja liittyy Milja Viidan elokuvaan Fata Morgana, joka on järjestyksessä seitsemäs museon tuottama suuri nykytaideteos.

Kuva: Still-kuva, alkuperäismateriaali Super8 filmi, Sakari Leino

IN SITU -hankkeen Speak Out 29.3.2023

Tule keskustelemaan Rauman alueesta kulttuurin ja luovan toiminnan paikkana, alueen kehittämissuunnitelmista ja tulevaisuuden näkymistä.

Speak Out -tilaisuus järjestetään keskiviikkona 29.3. klo 13-15.30 ja se on suunnattu kaikille kiinnostuneille. Ohjelmassa on taidelähtöistä työskentelyä, emotion mapping -työpaja sekä tietenkin kahvia ja pullaa. Tapahtumaan voit ilmoittautua täällä

Tapahtuma on Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa (Syväraumankatu 41). Lämpimästi tervetuloa!

IN SITU Lab Finland ja Lönnströmin taidemuseo yhteistyössä

Seuraa Instagramissa In_Situ_Finland

IN SITU Finnish Lab on osa laajempaa IN SITU -hanketta, jota rahoittaa European Union Horizon ohjelma ja Suomessa koordinoi Turun yliopisto. Hankkeessa tutkijat selvittävät, millaisia erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia maaseudun kulttuuri- ja luovilla aloilla on eri puolilla Eurooppaa Portugalissa, Irlannissa, Islannissa, Suomessa, Latviassa ja Kroatiassa. Suomessa tutkimus toteutetaan Rauman ja Eurajoen maaseutualueilla yhteistyössä luovien ja kulttuurialojen toimijoiden kanssa.

The IN SITU project has received funding from the European Union’s Horizon Europe research and innovation programme under grant agreement no. 101061747.

Pääsiäisen juhlakattaus kotimuseossa

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon ruokasaliin katetaan pääsiäiseksi hienoimmat posliinit, kristallilasit, hopeat ja pellavadamastinen pöytäliina. Teresia Lönnström oli kauniiden kattausten ja hyvän ruuan ystävä. Hänet tunnettiin tyylikkäiden juhlien vieraanvaraisena emäntänä. Juhlapöytä katetaan jälleen kotimuseoon – Teresian alkuperäisiä astiastoja käyttäen.

Museoon katetaan illallispöytä, jonka astiasto on Arabian Hovi-sarjaa 1950-luvulta. Alkuruokaa varten on valittu saksalaisen Rosenthalin posliinitehtaan Chippendale-lautaset. Kattauksen Diamonds-kristallilasit ovat böömiläistä kristallia. Kattauksen täydentää raumalaisen Valla Fiini -kukkakaupan suunnittelema kaunis kukka-asetelma.

Juhlapöytään tulee tarjoiluvateja Tanskan kuninkaallisen posliinitehtaan tunnetusta Flora Danica -astiastosta. Myös illallisen jälkeen tarjottavaa kahvia varten katetut kupit ovat samaa luonnonkasvein ja kultauksin koristeltua sarjaa.

Kotimuseon pääsiäispöytä on katettuna 5.–16.4. Museo on avoinna keskiviikkona 5.4. 16–19, sunnuntaina 9.4. 12–16 ja sunnuntaina 16.4. 12–16.

Fata Morganan musiikin jäljillä

Fata Morgana on taiteilija Milja Viidan kokeellinen elokuva, joka pohjautuu pääasiassa raumalaisten merenkävijöiden kotiarkistojen muistoihin, valokuviin ja kaitafilmeihin. Elokuva tullaan esittämään ensimmäisen kerran Raumalla keväällä 2024 live-esityksenä. Myöhemmin teoksesta viimeistellään installaatioversio sekä elokuva festivaalilevitykseen.

Fata Morgana toteutetaan vuosien 2022–2023 aikana taiteellisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Elokuvan foley -tehosteäänet tehdään Raumalla nuorten työpajassa muusikko ja äänitaiteilija Miro Mantereen ohjauksessa. Instrumentalisti, pedagogi ja tutkija Juha Laitinen puolestaan säveltää elokuvan kokeellisen musiikin. Rauman Poikasoittokunnan A-orkesteri vastaa musiikin esittämisestä kapellimestari Anne Lehtomäki-Koskisen johdolla. Projektin huipennuksessa, ensimmäisessä näytöksessä elokuvamusiikki tullaan esittämään elävänä.

Kuluvan vuoden tammikuun viimeisenä viikonloppuna Milja Viita ja Juha Laitinen saapuivat Raumalle pitämään Fata Morganan kokeelliseen musiikkiin liittyvää työpajaa A-orkesterin nuorille soittajille. Työpajat antavat osallistujille mahdollisuuden tutustua kokeellisen musiikin maailmaan sekä soittamisen että säveltämisenkin kautta. Pienryhmät olivat kokoontuneet jo kerran aiemmin työpajan tiimoilta, tutustuen niin toisiinsa kuin koko elokuvaprojektiinkin. Myöhemmin keväällä on vielä tulossa yksi paja ennen kuin nuoret aloittavat harjoittelun ja valmistautumisen projektin kruunaavaan live-esitykseen.

Juha Laitisen ohjaamia harjoituksia tehtiin yhdessä keskustellen ja sitten fyysisiä harjoitteita kokeillen. Mahdollisia soittamiseen sekä musiikkiin liittyviä ennakkoluuloja pyrittiin tarkastelemaan ja haastamaan eri näkökulmista; mikä tekee äänestä mielestäsi kauniin, onko äänillä ja musiikilla jotakin eroa. Erityisesti keskustelua syntyi trillin määritelmästä. Voisiko vaikkapa kerran vuodessa vaihtuvaa ääntä kutsua trilliksi? Juha rohkaisikin nuoria näkemään pohdinnoista kenties syntynyttä hämmennystä mielenkiintoisena mahdollisuutena.

Oma soitin oli työpajalaisille tietenkin entuudestaan tuttu, mutta vieruskaverin puhallin saattoikin olla vieraampi. Sunnuntaisessa pajassa etsittiin soittimien yhtäläisyyksiä ja eroja muun muassa puhaltamistekniikoissa siirryttäessä oktaavista toiseen. Omaakin soitinta tutkailtiin erikoisemmilla lähestymistavoilla – onko saksofonisti ennen kokeillut soittamista ilman käsiä?

Nuoret olivat jo pohdiskelleet muun muassa omia ajatuksiaan merestä ja musiikista sekä siitä, mitä musiikki on mahdollisesti tarkoittanut merenkulkijoille. Osallistujat olivat myös päässeet kokeilemaan omien sävellysten tekemistä. Miltä voisikaan kuulostaa merestä, luonnonvoimista tai sinisestä väristä kertova kappale? Voiko kuulijalle ensinnäkään luoda musiikin avulla sellaista mielikuvaa tai jopa suoranaista näkyä kuin sininen väri? Osallistujat kertoivatkin pitäneensä näissä työpajoissa juuri siitä, että ensin mietiskeltiin annettuja aiheita, ja lopuksi tehtiin jotakin konkreettista.

Nuoret soittajat intoutuivat itsekin ideoimaan fyysisiä harjoitteita. Viimeisimmässä pajassa syntyi musikaalinen variaatio piilosta. Sovittiin, että piileksijän tulisi antaa etsijälle vinkkiä olinpaikastaan luomalla omalla soittimellaan jotakin ääntä.

Kulman takaa pilkistää vilaus klarinetin kello-osasta. Mahtuuko saksofonin kanssa tuolirivistön taakse piiloon? Yläkerrassa joku soittaa poikkihuilulla lyhyttä sävelmää, alakerrassa lyödään rytmiä patteriin. Soittoon yhtyy etsijöiden jännittynyt kikatus. Kuuluiko se ääni sittenkin toisesta kerroksesta? Kuin huomaamatta Rauman musiikkiopiston käytäville oli syntynyt sen oma, kangastusmainen sävellys.

Veera Virtanen
Kirjoittaja työskentelee kotimuseon avoinnapidossa ja osallistuu myös taidemuseon yleisötyöhön.

Kuva: Alla Alikseichuk

Taiteilijat, me odotamme teosideoitanne

Lönnströmin taidemuseon tehtävä on museota ylläpitävän säätiön perustajan, teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin testamentin mukaisesti tukea ja edistää kuvataidetta. Vuodesta 2015 museo on toteuttanut tätä tehtävää nykytaiteen Lönnström-projektien muodossa, rahoittaen jo valmistuneita projekteja yhteensä liki 600 000 eurolla. Työ jatkuu, ja parasta aikaa on käynnissä ideahaku seitsemännelle nykytaiteen Lönnström-projektille. Haku on auki 16.4. asti ja toivotamme kaikki Suomessa työskentelevät taiteilijat tervetulleiksi ehdottamaan uutta, yhteistyössä toteutettavaa teosideaa!

Museo haluaa olla kumppani ja tukija taideprojektille, joka on uutta luova, joka saattaa uusia ihmisiä nykytaiteen äärelle ja jolla voisi tehdä taiteellista ajattelua ja työskentelyä näkyväksi erilaisille yleisöille.

Lönnström-projekteina on tähän mennessä valmistunut viisi teosta. Taiteilijaduo IC-98:n Khronoksen talo, Jani Ruscican Flatlands sekä Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto olivat moniääninen aloituskolmikko Lönnström-projektien helminauhalle vuosina 2016–2020. Seuraavat kaksi projektia valmistuivat 2022, joka olikin Lönnström-projektien osalta upean tapahtumarikas vuosi. Yleisön nähtäväksi tulivat Raimo Saarisen ympäristötaideteos Kelluva saari ja Nastja Säde Rönkön videoinstallaatio Selviytymisopas maailmanlopun lapselle.

Kuluvana vuonna erityisen intensiivisessä vaiheessa on puolestaan mediataiteilija Milja Viidan kokeellinen elokuva Fata Morgana, joka on järjestyksessä kuudes Lönnström-projekti. Teoksesta on jo tarjolla pieni maistiainen materiaalinäytteen muodossa, mutta valmista elokuvaa saamme odottaa vielä vuoteen 2024. Juuri nyt taiteilija työstää elokuvan kuvamateriaalia, minkä lisäksi elokuvan musiikki- ja äänimaailma alkaa muotoutua. Tähän liittyen keväämmällä on luvassa myös foley-äänten saloihin perehdyttävä työpaja nuorille.

Lönnström-projektit muodostavat erityislaatuisten taideteosten jatkumon, joka houkuttelee pohtimaan myös tulevia käänteitä. Ei siis ihme, että me täällä Lönnströmin taidemuseossa odotamme kovasti näkevämme, millaisia teosehdotuksia taiteilijat tänä keväänä meille lähettävät, ja millaiseen taideprojektiin saamme seuraavaksi uppoutua uuden tekijän kanssa. Odotus palkitaan kesäkuussa, kun jo seitsemäs Lönnström-projekti valitaan ja uusi yhteistyö voi alkaa.

Museonjohtaja Silja Lehtonen

Kuva: Niko Tiainen

Keskustelupuiston kesän tapahtumat

Lapsia leikkimässä Keskustelupuistossa, 2020. Kuva: Arja Roivainen.

Keskustelupuisto herää kesällä 2023 eläväksi kaikkien yhteiseksi tapahtumapaikaksi. Luvassa on runotapahtumaa, jameja, lastentapahtumia, sirkus- ja teatteriesityksiä, sekä työpajoja eri teemoista. Keskustelupuisto sijaitsee osoitteessa Kalliokatu 28–30, Rauma. Tapahtumat ovat ilmaisia.

  • La 13.5 Keskustelupuiston keppihevoskisat Kaikille avoimissa kisoissa kilpaillaan viidessä eri sarjassa.
  • La 10.6 Hyötykasvit parvekkeella- workshop Asiantuntijan avulla parvekkeesta oma hyötypuutarha.
  • Su 18.6 Keskustelupuisto goes teatteri! Paikalliset kesäteatterit esittävät lyhyitä pätkiä kesän näytelmistä. Myös lasten teatteriesitys.
  • La 1.7 Animepiknik Ohjelmaa ja animekirjojen vaihtopiste, DJ soittaa K-poppia.
  • To 6.7 Runopuutarha Sanataidetyöpaja lapsille ja runonlausuntaa. Eino Leinon runoja laulettuna.
  • Su 9.7 Keskustelupuisto mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa.
  • To 20.7 Mielenpuutarha Joogaa, puistojumppaa, tunnemaalausta ja maljarentoutuspiste.
  • Ke 26.7 Jamit Keskustelupuistossa Eri artisteja.
  • Pe 28.7 Lasten Mustanpitsin iltapäivä Ohjelmassa naamiaiset, kasvomaalausta, Pitsikoriste pehmolle -työpaja ja sirkusesitys.

Taitelijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto yhteisöllinen nykytaideteos ja Lönnströmin taidemuseon kolmas nykytaideprojekti.

Seitsemännen Lönnström-projektin haku on alkanut!

Lönnströmin taidemuseo avaa haun seitsemännelle nykytaiteen Lönnström-projektille. Haku on avoin kaikille Suomessa työskenteleville kuvataiteilijoille. Museo etsii jälleen uutta ideaa kunnianhimoiselle taideprojektille, tavoitteena pitkäjänteinen museon ja taiteilijan välinen yhteistyö sekä uusia yleisöjä monin keinoin tavoittava nykytaiteen tuotanto.

Lönnströmin taidemuseo rahoittaa uuden teoksen tuotantoa enintään 70 000 euron suuruisella summalla ja maksaa sen tekijälle 30 000 euron työskentelykorvauksen.

Museolla ei ole omasta takaa tiloja teosten esittämiseen, joten projektia eivät rajoita olemassa olevat seinät. Annamme taiteilijoille vapaat kädet ehdottaa unelmiensa teosta ja kertoa, miksi sen toteuttaminen olisi merkityksellistä taiteilijalle, museolle ja ennen kaikkea teoksen yleisölle.

Taiteilijat toimittavat hakemuksensa sähköisen hakulomakkeen kautta ja hakuaikaa on 16.4.2023 asti. Hakemukset arvioi kolmihenkinen valintaraati, jonka esityksen pohjalta Lönnströmin taidemuseo sr:n hallitus päättää toteutettavasta projektista. Seitsemännen Lönnström-projektin valintaraatiin kuuluvat museon edustajina museonjohtaja Silja Lehtonen ja amanuenssi Arja Roivainen sekä kutsuttuna asiantuntijana Helsingin taidemuseo HAMin näyttelypäällikkö Kati Kivinen.

Seuraava nykytaiteen Lönnström-projekti julkistetaan kesäkuussa 2023 ja sen toteutus alkaa saman vuoden kuluessa. Projektin kesto on noin kaksi vuotta määrittyen sen sisällön ja toteutustavan mukaan.

Lönnström-projektin tekijä voi olla yksi kuvataiteilija tai useamman hengen työryhmä. Hakea voi teosehdotuksella, jota ei ole toteutettu aiemmin vastaavassa muodossa, ja joka saa ensiesityksensä tämän yhteistyön puitteissa. Myös aiemmilla hakukierroksilla jätetyillä ehdotuksilla, tai niistä muokatuilla versioilla, voi hakea.

Sähköinen hakulomake, koko hakuilmoitus ja hakuohjeet

Teresia ja Rafael Lönnström matkoilla

Teresia ja Rafael Lönnström tekivät yhdessä useita liikematkoja Keski-Eurooppaan 1930-luvun alussa. Rafael Lönnström oli perustanut oman yrityksen Oy Sytyttimen vuonna 1929. Matkoilla hankittiin koneita tehtaalle ja tehtiin kauppaa.

Teresia ja Rafael tekivät yhteisiä ulkomaanmatkoja jo 1920-luvulla. Matkailu oli yleistynyt 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rautatie- ja laivaliikenteen kasvaessa ja alkava yksityisautoilu mahdollisti matkustamisen yhä useammalle.

Nuori Teresia matkusti vuonna 1920 vanhempiensa kotimaahan Tanskaan opiskelemaan muotialaa ja ranskan kieltä. Hän opiskeli Odensen lähellä ja tutustui matkallaan laajemminkin Tanskaan. Rafael taas oli seikkailijaluonteena käynyt nuorempana rahtilaivojen mukana Etelä-Amerikassa ja Kongossa asti.

Teresia ja Rafael Lönnström vihittiin syksyllä 1920 ja he vierailivat seuraavana vuonna, kuten useina tulevina vuosinakin, Tanskassa tapaamassa Teresian sukulaisia ja ystäviä. Myös Saksa ja Baltian maat kuuluivat nuorenparin matkakohteisiin 1920-luvulla.

Lönnströmien yhteiset liikematkat alkoivat 1930-luvun alussa. Pariskunta kävi ainakin Saksassa, Puolassa, Baltian maissa ja Sveitsissä. Kuvassa Teresia ja Rafael Sanssoucin linnan portailla Potsdamissa 1936. Rafael Lönnström kävi lisäksi yksin Romaniassa ja suomalaisen kauppavaltuuskunnan mukana Kiinassa. Lähestyvä maailmansota lopetti matkustelun 1930-luvun lopulla.

Matkoilla Teresia ja Rafael omaksuivat mannermaisen sivistyneistön tavat. Liikeneuvotteluja käytiin ja vieraita kutsuttiin usein Lönnströmien kotiin. Tyylikkäästä edustamisesta tuli osa Teresia Lönnströmin teollisuusmiehen puolison roolia. Matkoilla käytiin aikataulun salliessa teatterissa ja oopperassa. Myös Lönnströmien kotona järjestettyjen illallisten päätteeksi saatettiin lähteä teatteriin.

Teresia Lönnström on muistellut miellyttävänä vuonna 1936 tehtyä matkaa:
Lähdimme laivalla Königsbergiin ja matka oli hauska. Oli laivan kapteenin syntymäpäivät. Meitä oli laivalla kaksisataa matkustajaa, kiertelimme sitä käsi kädessä ja pysähdyimme jokaisessa baarissa, joita oli varta vasten pystytetty tätä iltaa varten.
(Königsberg, nykyisin Kaliningrad)

Lönnströmien matkakuvia on esillä kotimuseon näyttelyssä Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä.

Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä

Nostalgisissa matkakuvissa kamera on tallentanut nuoret opiskelijattaret Kööpenhaminassa 1920, automatkan Keski-Eurooppaan 1953, matkan Kar-Airilla Malagaan 1960 ja monta muuta matkakohdetta. Näyttelyssä on esillä valokuvia Teresia Lönnströmin ulkomaanmatkoilta 1920-luvulta 1970-luvulle.

Teresia matkoilla – matkakuvia viideltä vuosikymmeneltä -näyttely on esillä kotimuseon yläkerrassa.

Teresia ja Rafael Lönnström olivat innokkaita matkailijoita jo 1900-luvun alkupuolella, jolloin ulkomaanmatkailu oli mahdollista vain harvoille. Osa matkakuvista on otettu heidän yhdessä tekemiltään liikematkoilta. Tuohon aikaan matkat tehtiin yleensä laivalla, junalla tai yksityisautolla. Matkakohteina olivat Euroopan kulttuuri- ja luontokohteet.

Lentomatkailu yleistyi 1950-luvun lopulla ja seuraavina vuosikymmeninä lennettiin paitsi Euroopan kaupunkeihin, myös uusiin aurinkolomakohteisiin Välimerelle. Rafael Lönnström kuoli 1943 ja sen jälkeen Teresian matkaseurana olivat ystävät ja hänen sisarentyttärensä Else Bech. Else oli kiinnostunut valokuvaamisesta ja lienee kuvannut useita näyttelyn kuvista.

Kaukaiset paikat ja matkoilla koetut elämykset ovat aina olleet valokuvaamisen arvoisia. Entisaikaan kameran filmille mahtui kuvia vain rajallinen määrä ja kuvaa ei nykyiseen tapaan voinut muokata jälkikäteen. Vanhoissa matkakuvissa viehättääkin niiden aitous ja hetkellisyys. Kuvauskohteet ovat usein tuttuja, mutta ajan saatossa muuttuneet.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnström (1895–1986) johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä vuosina 1944–1973. Liikematkojen lisäksi hän teki vapaa-aikanaan lukuisia ulkomaanmatkoja yhdessä sisarentytär Else Bechin kanssa useisiin Euroopan maihin, kaukaisimpina kohteina Kanariansaaret ja Madeira.

Kuvassa Teresia ja Rafael Lönnström Sanssoucin linnan edustalla Potsdamissa 1936.