All Posts By

Raija Heikola

Heijastumia osana Lumen-tapahtumaa 14.–17.1.

Heijastumia on valoteos Keskustelupuiston paviljongissa. Rauman Lyseon lukion kuvataiteen opiskelijoiden teos on esillä 14.1.–17.1. osana Lumen-valotaidetapahtumaa. Heijastumia tutkii mikrotasolla energiaa, toisintoja ja liikettä meissä ja meidän arjessamme. Energiaa siirtyy fotosynteesissä kotimme viherkasveissa. Liike-energiaa ilmenee pyöräilymatkalla kouluun. Energia muuttaa muotoaan ja on osa elämän kiertokulkua.

Teoksessa Keskustelupuiston paviljonki muuntuu värin heijastumien kautta tunnelmalliseksi puiston valonlähteeksi, jossa väri ja valo heijastuvat rakennettuihin tasoihin. Teos on toteutunut lukion ja Lönnströmin taidemuseon yhteistyönä.

Teos sijaitsee Keskustelupuistossa (Kalliokatu 28–30). Keskustelupuisto – peli yhteisestä maaperästä on taiteilijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen yhteisöllinen taideteos, jossa 21 eri-ikäistä raumalaisia toteutti yhdessä julkisen puiston. Keskustelupuisto on kolmas Lönnströmin taidemuseon Lönnström-projekti.

TERESIAN KAHVIHETKI 31.1. kotimuseossa

Erikoisopastus Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa lauantaina 31.1. klo 13

Teresian kahvihetki on elämyksellinen erikoisopastus kotimuseossa. Opastuksella tutustutaan tehtailijapariskunnan kotimuseoon ja Teresia Lönnströmiin keräilijänä ja mesenaattina. Kierroksen päätteeksi nautitaan kahvit Teresia Lönnströmin tyyliin. Kahvi juodaan aidoista Teresian astiakaapista otetuista posliinikupeista ja kaadetaan kahvipannusta vanhanajan tapaan. Pöytä on katettu kotimuseon Galleriaan.

Erikoisopastukselle mahtuu mukaan 10 henkilöä. Ilmoittaudu mukaan tämän sivun lomakkeella tai info@lonnstromintaidemuseo / p. 045 2610504 ma 26.1. mennessä. Opastuksen hinta on 12 euroa, sisältäen opastuksen ja kahvi/teetarjoilun kahvileipineen. Kahvileivät ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Kerro ilmoittautuessasi mahdolliset muut erikoisruokavaliot.

Teresia Lönnström kutsui mielellään vieraita kauniiseen kotiinsa ja hänet tunnettiin erinomaisena emäntänä. Kotimuseossa on esillä näyttely Teresia 130 vuotta – elämä tehtailijana ja mesenaattina.

Erityisruokavaliot

Kahvileivät ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Jos sinulla on muita erityisruokavalioita, ota yhteyttä museoon: info@lonnstromintaidemuseo.fi tai 045 2610504.

Teresia ja Rafael Lönnströmistä uusi kirja

Teresia ja Rafael Lönnström liikematkalla Saksan Potsdamissa 1930-luvulla.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymästä tulee 13.12. kuluneeksi 130 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi julkaistaan kirja Teresia ja Rafael Lönnström – tehtailijapariskunnan tarina.

Uusi julkaisu kertoo Teresia ja Rafael Lönnströmistä ja heidän elämäntyöstään Lönnström-yhtiöistä. Runsaasti kuvitettu 65-sivuinen kirja esittelee myös heidän kotinsa, nykyisen Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon. Teos kertoo Raumalle vuonna 1942 asettuneen tehtailijapariskunnan elämän ja uran pääpiirteet sekä kiinnostavia yksityiskohtia heistä ja heidän kodistaan. Omat lukunsa ovat saaneet mm. Teresian tyylikäs pukeutuminen, hänen järjestämänsä juhlat sekä hänen roolinsa merkittävänä mesenaattina.

Kirjan on kirjoittanut museossa pitkään työskennellyt amanuenssi, FM Raija Heikola.

Julkaisun graafinen suunnittelu ja taitto: Jari Laurén.

Kirjaa on myynnissä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon museokaupassa hintaan 15 euroa.

Teresia Lönnström johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolmekymmentä vuotta miehensä Rafaelin kuoleman jälkeen. Lönnström-yhtiöt valmistivat talvi- ja jatkosodan aikana sotatarvikkeita. Sotien jälkeen päätuotantosuunniksi vakiintuivat vesihanat sekä teollisuuden ketjut ja kuljettimet. Vuonna 1973 Teresia Lönnström päätti luopua Lönnström Oy:stä ja myi osake-enemmistönsä Huhtamäki-yhtymälle. Yrityskaupan jälkeen hänestä tuli merkittävä taiteen ja kulttuurin tukija.

Teresia Lönnströmin testamentissaan perustama säätiö Lönnströmin taidemuseo sr toteuttaa nykytaiteen Lönnström-projekteja. Teresian kodista tuli kotimuseo, jossa on säilytetty Lönnströmien ajan interiööri taidekokoelmineen.

Teresia 130 vuotta – näyttely tehtailijan ja mesenaatin elämästä

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 130 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kotimuseossa avautuu 4. toukokuuta näyttely Teresia 130 vuotta – elämä tehtailijana ja mesenaattina. Näyttely kertoo miten Pariisista haaveilleesta muotiopiskelijasta tuli raumalainen metalliteollisuusyrittäjä ja merkittävä taiteen mesenaatti.

Teresia Lönnström johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolme vuosikymmentä miehensä Rafael Lönnströmin kuoleman jälkeen. Vuonna 1973 hän myi osake-enemmistönsä yhtiöstä ja teki huomattavia lahjoituksia, suurin niistä oli 6,5 miljoonan markan lahjoitus Suomen Kulttuurirahastolle. Testamentissaan hän perusti nimeään kantavan säätiön tukemaan ja edistämään taidetta sekä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon.

Nykyisin Lönnströmin taidemuseon nimellä toimiva säätiö on vuodesta 2015 toteuttanut suuria nykytaiteen hankkeita yhdessä Suomessa työskentelevien taiteilijoiden kanssa. Taiteilijat valitaan vuosittaisen haun kautta, ja Lönnströmin taidemuseo rahoittaa teostuotantoa 100 000 eurolla. Tähän mennessä nykytaiteen Lönnström-projekteja on valmistunut kuusi, seitsemäs on tulossa ensi syksynä, ja kahdeksas julkistetaan kesäkuussa.

Teresian elämän käännekohtia olivat avioliitto kapteeni Rafael Lönnströmin kanssa vuonna 1922 sekä toisen maailmansodan syttyminen. Aseseppäkoulun opettajana toiminut Rafael ryhtyi yrittäjäksi, ja hänen perustamansa tykistön ampumatarvikkeita valmistanut yritys alkoi kasvaa sotaa edeltävinä vuosina ja sen aikana. Samaan aikaan osui hänen varhainen kuolemansa vuonna 1943.

Teresian tehtäväksi tuli luotsata yritystä sodan loppuun ja seuraavina vuosikymmeninä, jolloin Lönnström-yhtiöistä kehittyi huomattava metalliteollisuusyritys. Yhtiöstä luopumisen jälkeen alkoi elämänvaihe lahjoittajana ja taiteen tukijana.

Kotimuseossa on myös asetettu esille pitkän tauon jälkeen kuvanveistäjä Laila Pullisen muotokuvareliefi Teresia ja Rafael Lönnström. Suomen Kulttuurirahasto tilasi teoksen kunnioittaakseen Teresian tekemää lahjoitusta ja alkuperäinen vuonna 1977 valmistunut pronssireliefi on esillä rahaston tiloissa Helsingissä. Museossa esillä oleva teos on säätiön taiteilijalta tilaama toisinto.

Runsaasti kuvitettu Teresia 130 vuotta – elämä tehtailijana ja mesenaattina -näyttely on esillä kotimuseon toisen kerroksen näyttelyhuoneessa.

SKÖNÄRIT-elokuva kotimuseossa

Kuudentena nykytaiteen Lönnström-projektina valmistunut, syyskuussa 2024 ensi-iltansa saanut elokuva SKÖNÄRIT on katsottavissa kotimuseon toisessa kerroksessa. Kodin vierashuoneessa on esillä näyttelyversio, jota täydentää Rauman merimuseosta lainattu arkistoaineisto.

SKÖNÄRIT on Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama kollaasielokuva, joka on koottu merenkulkijoiden kuvaamasta filmimateriaalista. Useat merenkulun ammattilaiset ovat luovuttaneet Milja Viidan käyttöön autenttista kuvamateriaalia, joka kertoo kovasta työstä vaativissa olosuhteissa, mutta myös ammatin erityislaatuisesta työympäristöstä ja yhteisöllisyydestä.

Elokuvan kuvat ja tarina liikkuvat monessa ajassa. Lainattu kuvasto on 1960–1990-luvulta, mutta sen ohella käsikirjoitus pohjautuu Raumalta 1900-luvun alussa merille lähteneen 17-vuotiaan Jalmar ”Jallu” Yrjäsen kirjeisiin. Lisäksi lähteinä ovat toimineet laivapäiväkirjat, sähkeet, lehtiartikkelit ja merenkulkijoiden haastattelut. Elokuvan kertojana Jallu seikkailee muun muassa Pohjois- ja Etelä-Afrikassa, Kiinassa, arktisessa Kanadassa ja Etelä-Amerikassa. Hän löytää paikkansa merimiesten yhteisössä, kunnes meriseikkailu muuttuu yllättäen tragediaksi.

SKÖNÄRIT sai ensiesityksensä Rauma-salissa 20.9.2024. Nyt elokuvaan on mahdollista syventyä tunnelmallisessa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa sen aukioloaikoina. Elokuva alkaa tasatunnein klo 12, 13, 14 ja 15 ja se on kestoltaan noin 60 minuuttia. Elokuva on suomenkielinen ja tekstitetty englanniksi.

Katso elokuvan traileri

Kiitos yhteistyöstä Rauman merimuseo.

Näyttelyä on tukenut Museovirasto.

Kuva: Still-kuva Milja Viidan elokuvasta SKÖNÄRIT (2024). Kuvaaja Martti Mankonen.

Pia Sirénin Big Botanic-teoksen suosio ylitti kaikki odotukset

Seitsemäs nykytaiteen Lönnström-projekti, Pia Sirénin teos Big Botanic sulki ovensa sunnuntaina 30.11. saavutettuaan huikean 11 630 kävijän määrän. Rauman Parpansalin hiekkakentälle rakennettu valtava julkinen taideteos oli avoinna yleisölle vain vajaan kahden kuukauden ajan 4.10.–30.11. Sääsuojatelineistä rakennettu tila kätki sisäänsä keinotekoisen, mutta vehreänä kukoistavan kasvitieteellisen puutarhan, jonka kasvillisuuden materiaaleina oli pressua, muoveja, köysiä, ämpäreitä ja muuta työmaiden tavaraa. Keskipisteenä ja katseenvangitsijana oli kymmenen metrin korkeudesta soliseva vesiputous.

Big Botanicissa viihtyivät kaiken ikäiset kävijät. Vierailijoita tuli sekä Raumalta että muualta Suomesta. Teoksen taimityöpajasta muodostui yhteinen ajanviettopaikka muun muassa perheille ja ystäväporukoille. Musiikin ystäville Big Botanicissa tarjottiin loka- ja marraskuussa konserttielämyksiä elektronisesta klassiseen musiikkiin.

Koko kahden kuukauden ajan, syyslomaviikkoa lukuun ottamatta, Big Botanicissa vieraili arkiaamuisin koululaisia, varhaiskasvatuksen ryhmiä ja opiskelijoita. Myös Rauman kaupungin kulttuurikasvatuskäynnit kolmasluokkalaisille toteutettiin Big Botanicissa. Kaikkiaan näillä vierailuilla teoksen pääsi kokemaan noin 1800 lasta, nuorta ja opiskelijaa.

Emme osanneet uneksia näin suuresta suosiosta. Big Botanic osoittaa erinomaisesti, kuinka kynnyksen nykytaiteen kokemiseen voi tehdä todella matalaksi, iloitsee museonjohtaja Silja Lehtonen. Keskeisellä paikalla sijaitseva, uteliaisuuden herättävä teos oli avoin kaikille, ja sisään saattoi poiketa vaikka vain ohi kulkiessa. Aina maksuton sisäänpääsy teki käynnit vielä helpommiksi, ja tiedämme, että monet kävijät vierailivat teoksessa useita kertoja.

Teoksen purkaminen alkaa maanantaina 1.12. Kaikki teoksessa käytetyt materiaalit ja tarvikkeet kuljetetaan Pia Sirénin työhuoneelle Loviisaan odottamaan seuraavaa käyttöä hänen tulevissa teoksissaan.

Yhteistyökumppaneilla oli suuri merkitys Big Botanicin onnistuneelle toteutumiselle. Lönnströmin taidemuseo kiittää teoksen tukijoita: Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Museovirasto, Koneen säätiö, sekä kumppaneita Telinekataja Oy ja Bravida Finland.

SKÖNÄRIT palkittiin parhaana dokumenttielokuvana Serbiassa

Milja Viidan elokuva Skönärit esitettiin 13.–15.11. järjestetyllä Experimental Superstars -festivaalilla Novi Sadissa Serbiassa. Experimental Superstars on kansainvälinen kokeellisen elokuvan festivaali, jossa on kategoriat kokeellisille elokuville, dokumenttielokuville ja musiikkivideoille. Skönärit palkittiin Experimental Superstars – festivaalin parhaana dokumenttielokuvana. 

SKÖNÄRIT on kollaasielokuva, joka rakentuu raumalaisten merimiesten maailmalla kuvaamista kaitafilmeistä ja arkistoista löydetyistä kirjallisista dokumenteista. Se valmistui vuonna 2024 kuudentena nykytaiteen Lönnström-projektina ja se esitettiin ensimmäisen kerran suurelle yleisölle Raumalla livemusiikilla täydennetyssä ensi-illassa. Helmikuussa 2025 SKÖNÄRIT sai kunniamaininnan DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin kotimaisessa kilpailusarjassa.

SKÖNÄRIT on nähtävillä myös Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa installaatioversiona.

Kuva: Still-kuva Milja Viidan elokuvasta SKÖNÄRIT (2024). Kuvaaja John Konkola.