All Posts By

Raija Heikola

Ajankohtaista

Villa Lönnström – rakennuksen tarina

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa avautuu 6.5. näyttely Villa Lönnström – rakennuksen tarina. Se kertoo tehtailijapariskunnan kodiksi valmistuneen Villa Lönnströmin vaiheista. Lönnströmien edustuskoti valmistui vuonna 1942 Kappelinsalmen rantaan, lähelle Lönnström-yhtiöiden tehdasaluetta. Vuonna 1988 rakennuksesta tuli teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin testamentin mukaisesti kotimuseo.

Villa Lönnströmin suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Jermo Laosmaa. Huvilatyylisen rakennuksen arkkitehtuurissa on funktionalismin ja uusklassismin piirteitä. Rafael Lönnströmin kerrotaan osallistuneen talon ulkoasun suunnitteluun ja sisätilat tehtiin Teresian mieltymysten mukaan. Talon ensimmäinen kerros on kodin edustustiloja, yläkerran makuuhuoneineen jäädessä yksityisemmäksi tilaksi. Keittiö ja palvelijoiden tilat sijaitsivat talon siivessä. Sota-aikana rakennetun kodin erikoisuuksiin kuuluu mm. kellarikerroksen pommisuoja.

Vuonna 1982 taloon valmistui Galleriaksi kutsuttu laajennusosa. Se rakennettiin Teresia Lönnströmin kasvavaa taidekokoelmaa varten. Lisäosan suunnitteli raumalainen rakennusarkkitehti Erkka Ruusunen.

Näyttelyssä on esillä rakennuksen piirustuksia sekä valokuvia Villa Lönnströmistä 1940-luvulta alkaen. Vuonna 2024 rakennuksen julkisivuun tehtiin mittava peruskorjaus, jossa uusittiin ulkorappaus ja vesikatto. Peruskorjauksessa Villa Lönnström sai ajan haalistamien värien tilalle kauniit, alkuperäiset sävynsä.

Lehdistötiedotteet

Villa Lönnström – rakennuksen tarina

https://lonnstromintaidemuseo.fi/wp-content/uploads/2026/04/Tiedote_Villa_Lonnstrom_28.04.2026.pdf
Ajankohtaista, Lönnström-projekti, Yleisötyö

Keskustelupuiston keppihevoskisat 16.5.

Suuren suosion saaneet Keskustelupuiston keppihevoskisat tulevat taas! Kaikille avoimet kisat järjestetään nyt kuudetta kertaa Keskustelupuistossa (Kalliokatu 28–30) museon Lasten lauantaina 16.5. klo 13 alkaen. Aiempaa kepparikokemusta ei tarvita. Voit kisata omalla keppihevosellasi tai lainata kepparin tapahtumapaikalta.

Tapahtuma on ilmainen ja siihen voi ilmoittautua joko paikan päällä kello 12.30 lähtien tai ennakkoon tästä

Tapahtuman järjestää Lönnströmin taidemuseo yhdessä keppihevosratsastuksen taitajan Mette Anttilan kanssa, joka myös toimii kisan tuomarina.

Päivän aikana puiston viereisellä Alhokujalla on avoin taitorata, ja temppuilun jälkeen voit nauttia mehua ja karkkia. Puiston paviljongissa on myös hauska kuvauspiste, jossa voit ottaa itsestäsi ja ratsustasi kuvan muistoksi. Tervetuloa koko perhe kisaamaan!

Keppihevoskisat kilpaillaan viidessä eri luokassa:

  1. Ristikkoluokka, korkeus n. 15 cm (yläikäraja 6 vuotta)
  2. Luokka, esteen korkeus 30 cm (yläikäraja 8 vuotta)
  3. Luokka, esteen korkeus 40 cm (yläikäraja 11 vuotta)
  4. Luokka, esteen korkeus 50 cm (yläikäraja 13 vuotta)
  5. Luokka, esteen korkeus 70 cm (ei ikäsuositusta)

Keskustelupuisto on taiteilijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen pitkäkestoisin ja ensimmäinen julkiseen tilaan sijoittuva taideteos ja Lönnströmin taidemuseon kolmas nykytaideprojekti.

Kuva: Ninni Eloranta

Ajankohtaista, Lönnström-projekti, Yleisötyö

Lintubongausta museon puutarhassa ja Kappelinsalmella

Keitä siivekkäitä asuu Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon puutarhassa? Entä onko harmaahaikara löytänyt Kappelinsalmen rannoille? Monet linnut viihtyvät kotimuseon laajalla ja rauhallisella pihamaalla sekä viereisellä Kappelinsalmen alueella.

Tule mukaan katsomaan alueen lintuja keskiviikkona 3.6. klo 18.00, oppaana toimii Rauman seudun lintuharrastajien Marketta Kortelahti. Mukaan kannattaa ottaa omat kiikarit.

Retki on maksuton. Samalla voi poiketa kotimuseoon. Museo on avoinna klo 16–19, ilmainen sisäänpääsy.

Lehdistötiedotteet

Big Botanicin taimet -näyttely kotimuseossa

https://lonnstromintaidemuseo.fi/wp-content/uploads/2026/01/Tiedote_Big_Botanicin_taimet_29012026.pdf
Lehdistötiedotteet

Teresia Lönnströmin syntymästä 130 vuotta – tehtailijapariskunnan tarinasta kirja

https://lonnstromintaidemuseo.fi/wp-content/uploads/2025/12/tiedote_10122025_tehtailijapariskunnan_tarinasta_kirja.pdf
Ajankohtaista, Kotimuseo

Teresia ja Rafael Lönnströmistä uusi kirja

Teresia ja Rafael Lönnström liikematkalla Saksan Potsdamissa 1930-luvulla.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymästä tulee 13.12. kuluneeksi 130 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi julkaistaan kirja Teresia ja Rafael Lönnström – tehtailijapariskunnan tarina.

Uusi julkaisu kertoo Teresia ja Rafael Lönnströmistä ja heidän elämäntyöstään Lönnström-yhtiöistä. Runsaasti kuvitettu 65-sivuinen kirja esittelee myös heidän kotinsa, nykyisen Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon. Teos kertoo Raumalle vuonna 1942 asettuneen tehtailijapariskunnan elämän ja uran pääpiirteet sekä kiinnostavia yksityiskohtia heistä ja heidän kodistaan. Omat lukunsa ovat saaneet mm. Teresian tyylikäs pukeutuminen, hänen järjestämänsä juhlat sekä hänen roolinsa merkittävänä mesenaattina.

Kirjan on kirjoittanut museossa pitkään työskennellyt amanuenssi, FM Raija Heikola.

Julkaisun graafinen suunnittelu ja taitto: Jari Laurén.

Kirjaa on myynnissä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon museokaupassa hintaan 15 euroa.

Teresia Lönnström johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolmekymmentä vuotta miehensä Rafaelin kuoleman jälkeen. Lönnström-yhtiöt valmistivat talvi- ja jatkosodan aikana sotatarvikkeita. Sotien jälkeen päätuotantosuunniksi vakiintuivat vesihanat sekä teollisuuden ketjut ja kuljettimet. Vuonna 1973 Teresia Lönnström päätti luopua Lönnström Oy:stä ja myi osake-enemmistönsä Huhtamäki-yhtymälle. Yrityskaupan jälkeen hänestä tuli merkittävä taiteen ja kulttuurin tukija.

Teresia Lönnströmin testamentissaan perustama säätiö Lönnströmin taidemuseo sr toteuttaa nykytaiteen Lönnström-projekteja. Teresian kodista tuli kotimuseo, jossa on säilytetty Lönnströmien ajan interiööri taidekokoelmineen.

Ajankohtaista, Kotimuseo, Lönnström-projekti

SKÖNÄRIT-elokuva kotimuseossa

Kuudentena nykytaiteen Lönnström-projektina valmistunut, syyskuussa 2024 ensi-iltansa saanut elokuva SKÖNÄRIT on katsottavissa kotimuseon toisessa kerroksessa. Kodin vierashuoneessa on esillä näyttelyversio, jota täydentää Rauman merimuseosta lainattu arkistoaineisto.

SKÖNÄRIT on Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama kollaasielokuva, joka on koottu merenkulkijoiden kuvaamasta filmimateriaalista. Useat merenkulun ammattilaiset ovat luovuttaneet Milja Viidan käyttöön autenttista kuvamateriaalia, joka kertoo kovasta työstä vaativissa olosuhteissa, mutta myös ammatin erityislaatuisesta työympäristöstä ja yhteisöllisyydestä.

Elokuvan kuvat ja tarina liikkuvat monessa ajassa. Lainattu kuvasto on 1960–1990-luvulta, mutta sen ohella käsikirjoitus pohjautuu Raumalta 1900-luvun alussa merille lähteneen 17-vuotiaan Jalmar ”Jallu” Yrjäsen kirjeisiin. Lisäksi lähteinä ovat toimineet laivapäiväkirjat, sähkeet, lehtiartikkelit ja merenkulkijoiden haastattelut. Elokuvan kertojana Jallu seikkailee muun muassa Pohjois- ja Etelä-Afrikassa, Kiinassa, arktisessa Kanadassa ja Etelä-Amerikassa. Hän löytää paikkansa merimiesten yhteisössä, kunnes meriseikkailu muuttuu yllättäen tragediaksi.

SKÖNÄRIT sai ensiesityksensä Rauma-salissa 20.9.2024. Nyt elokuvaan on mahdollista syventyä tunnelmallisessa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa sen aukioloaikoina. Elokuva alkaa tasatunnein klo 12, 13, 14 ja 15 ja se on kestoltaan noin 60 minuuttia. Elokuva on suomenkielinen ja tekstitetty englanniksi.

Katso elokuvan traileri

Kiitos yhteistyöstä Rauman merimuseo.

Näyttelyä on tukenut Museovirasto.

Kuva: Still-kuva Milja Viidan elokuvasta SKÖNÄRIT (2024). Kuvaaja Martti Mankonen.

Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Pia Sirénin Big Botanic-teoksen suosio ylitti kaikki odotukset

Seitsemäs nykytaiteen Lönnström-projekti, Pia Sirénin teos Big Botanic sulki ovensa sunnuntaina 30.11. saavutettuaan huikean 11 630 kävijän määrän. Rauman Parpansalin hiekkakentälle rakennettu valtava julkinen taideteos oli avoinna yleisölle vain vajaan kahden kuukauden ajan 4.10.–30.11. Sääsuojatelineistä rakennettu tila kätki sisäänsä keinotekoisen, mutta vehreänä kukoistavan kasvitieteellisen puutarhan, jonka kasvillisuuden materiaaleina oli pressua, muoveja, köysiä, ämpäreitä ja muuta työmaiden tavaraa. Keskipisteenä ja katseenvangitsijana oli kymmenen metrin korkeudesta soliseva vesiputous.

Big Botanicissa viihtyivät kaiken ikäiset kävijät. Vierailijoita tuli sekä Raumalta että muualta Suomesta. Teoksen taimityöpajasta muodostui yhteinen ajanviettopaikka muun muassa perheille ja ystäväporukoille. Musiikin ystäville Big Botanicissa tarjottiin loka- ja marraskuussa konserttielämyksiä elektronisesta klassiseen musiikkiin.

Koko kahden kuukauden ajan, syyslomaviikkoa lukuun ottamatta, Big Botanicissa vieraili arkiaamuisin koululaisia, varhaiskasvatuksen ryhmiä ja opiskelijoita. Myös Rauman kaupungin kulttuurikasvatuskäynnit kolmasluokkalaisille toteutettiin Big Botanicissa. Kaikkiaan näillä vierailuilla teoksen pääsi kokemaan noin 1800 lasta, nuorta ja opiskelijaa.

Emme osanneet uneksia näin suuresta suosiosta. Big Botanic osoittaa erinomaisesti, kuinka kynnyksen nykytaiteen kokemiseen voi tehdä todella matalaksi, iloitsee museonjohtaja Silja Lehtonen. Keskeisellä paikalla sijaitseva, uteliaisuuden herättävä teos oli avoin kaikille, ja sisään saattoi poiketa vaikka vain ohi kulkiessa. Aina maksuton sisäänpääsy teki käynnit vielä helpommiksi, ja tiedämme, että monet kävijät vierailivat teoksessa useita kertoja.

Teoksen purkaminen alkaa maanantaina 1.12. Kaikki teoksessa käytetyt materiaalit ja tarvikkeet kuljetetaan Pia Sirénin työhuoneelle Loviisaan odottamaan seuraavaa käyttöä hänen tulevissa teoksissaan.

Yhteistyökumppaneilla oli suuri merkitys Big Botanicin onnistuneelle toteutumiselle. Lönnströmin taidemuseo kiittää teoksen tukijoita: Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Museovirasto, Koneen säätiö, sekä kumppaneita Telinekataja Oy ja Bravida Finland.

Lehdistötiedotteet

Pia Sirénin Big Botanic on suurikokoinen ja elämyksellinen taidekokemus Raumalla

https://lonnstromintaidemuseo.fi/wp-content/uploads/2025/09/Tiedote_2025_09_25_Big_Botanic_press.pdf