Kotimuseo | Lönnströmin taidemuseo

Kotimuseon pääsiäiskattaus

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon ruokasaliin on katettu pääsiäiseksi hienoimmat posliinit, kristallilasit ja hopeat. Teollisuusneuvos Teresia Lönnström oli kauniiden kattausten ja hyvän ruuan ystävä. Kotimuseon juhlapöytä on katettu Teresian alkuperäisillä astiastoilla.

Pääsiäispöydän astiastona on kullatulla Lönnströmien monogrammilla koristeltu Arabian astiasto 1940-luvulta. Kattauksen lasit ovat tsekkiläistä kristallia 1900-luvun alkupuolelta. Kattauksen täydentää raumalaisen Valla Fiini -kukkakaupan suunnittelema keväinen kukka-asetelma.

Kotimuseon pääsiäiskattaus on avoinna yleisölle sunnuntaisin 29.3., 5.4. ja 12.4. klo 12–16 sekä keskiviikkona 1.4. klo 16–19.

Teresia Lönnström (1895–1986) johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä vuosina 1944–1973. Hän osallistui laajasti yhdistys- ja hyväntekeväisyystoimintaan ja oli luonnollisesti raumalaisen seurapiirielämän keskeisiä henkilöitä. Teollisuusneuvoksen arvo hänelle myönnettiin 1974

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo

Yleisöopastus ja päivystävä museo

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa on kaikille avoin yleisöopastus museoon kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona 1.4. klo 18. Kierroksella tutustutaan tehtailijapariskunnan kotiin sekä Teresia 130 vuotta -näyttelyyn. Opastuksen kesto on noin 45 minuuttia.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo on avoinna keskiviikkoiltana klo 16–19. Kotimuseo on Rauman päivystävä museo. Museoon ja opastuskierrokselle on vapaaehtoinen pääsymaksu.

Kotimuseon Galleriassa on esillä Big Botanicin taimet -näyttely. Näyttelyssä on esillä otos viime syksynä Big Botanic -teoksen avoimessa työpajassa tehtyjä mielikuvitustaimia.

Kuva: Jari Laurén

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo, Lönnström-projekti

Lönnströmin taidemuseo hakee museonjohtajaa

Lönnströmin taidemuseo on Raumalla toimiva yksityinen museo, jota ylläpitää teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) testamentin mukaisesti perustettu säätiö. Museon toimintaan kuuluu sekä suuret nykytaiteen tuotannot että kulttuurihistoriallisen kotimuseon ylläpito. Nykytaiteen Lönnström-projektit ovat kunnianhimoisia hankkeita, joita toteutamme yhteistyössä taiteilijoiden kanssa. Tunnelmallisessa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa yhdistyvät edustuskodin tyylikkyys ja kodikkuus, joka syntyi pitkäaikaisen asumisen myötä.

Oletko sinä Lönnströmin taidemuseon seuraava johtaja?

Etsimme visionääristä ja toimeen tarttuvaa henkilöä, joka haluaa kehittää museon toimintaa, vahvistaa yleisötyötä ja edistää museon roolia paikallisena kulttuurivaikuttajana Raumalla. Tehtävässä työskentelet osana työyhteisöä, jossa kokeileva ajattelu, luovuus ja yhteinen visio ovat keskeisiä voimavaroja.

Odotamme sinulta

Soveltuvaa korkeakoulututkintoa
Vankkaa hallinnollista kokemusta ja kykyä johtaa työyhteisöä
Taloudellista osaamista ja kokemusta budjettivastuusta
Taidekentän ja museoalan arjen tuntemusta
Kokemusta varainhankinnasta ja yritysyhteistyöstä
Vahvoja verkostoitumis-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja
Rohkeutta ja intohimoa uudistaa museon toimintaa, yleisösuhdetta ja kulttuurista vaikuttajuutta

Haluamme olla innovatiivinen museo, joka kutsuu yleisön mukaan – ei vain katsomaan, vaan myös keskustelemaan, osallistumaan ja oivaltamaan. Oletko sinä etsimämme johtaja, joka vie Lönnströmin taidemuseon seuraavalle tasolle?

Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen ja suosittelijoineen 22.4.2026 mennessä säätiön hallitukselle osoitteella riitta.numminen@lonnstromintaidemuseo.fi

Lisätietoja antavat:
hallituksen puheenjohtaja Teea Hyytiä 040 831 2758
vt. museonjohtaja Riitta Numminen 040 551 8020

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo, Lönnström-projekti, Yleisötyö

Big Botanicin taimet -näyttely

Big Botanicin taimityöpajassa tehtyjä mielikuvituskasveja on esillä kotimuseossa.

Pia Sirénin Big Botanic -teos oli esillä Raumalla Parpansalin kentällä viime syksynä loka-marraskuun ajan. Teoksessa oli kaikille avoin työpaja, jossa kävijät tekivät omia taimia samankaltaisista materiaaleista, joita Sirén käyttää teoksissaan. Pajassa kaikenikäiset kävijät vauvasta vaariin tekivät oman mielikuvituskasvin käyttäen materiaaleina muun muassa nippusiteitä, teippejä, naruja ja letkua Big Botanicin tapaan. Taimet sai nimetä ja jättää työpajatilaan rakennetuille hyllyille osaksi teosta. Useat taimista oli nimetty hauskasti ja oivaltavasti, kuten bestselleri, puutarharetku, pubiruusu ja huoltovapaa kasvi.

Työpaja osoittautui huippusuosituksi. Teoksessa vierailleet kävijät tekivät kahden kuukauden aikana yhteensä noin kaksituhatta mielikuvitustaimea. Otos näistä, 180 taimea, on esillä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon Galleriassa.

Pia Sirénin Big Botanic on seitsemäs nykytaiteen Lönnström-projekti.

Mielikuvituskasveja Big Botanicin työpajatilassa. Kuva: Jari Laurén

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo

Teresia ja Rafael Lönnströmistä uusi kirja

Teresia ja Rafael Lönnström liikematkalla Saksan Potsdamissa 1930-luvulla.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymästä tulee 13.12. kuluneeksi 130 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi julkaistaan kirja Teresia ja Rafael Lönnström – tehtailijapariskunnan tarina.

Uusi julkaisu kertoo Teresia ja Rafael Lönnströmistä ja heidän elämäntyöstään Lönnström-yhtiöistä. Runsaasti kuvitettu 65-sivuinen kirja esittelee myös heidän kotinsa, nykyisen Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon. Teos kertoo Raumalle vuonna 1942 asettuneen tehtailijapariskunnan elämän ja uran pääpiirteet sekä kiinnostavia yksityiskohtia heistä ja heidän kodistaan. Omat lukunsa ovat saaneet mm. Teresian tyylikäs pukeutuminen, hänen järjestämänsä juhlat sekä hänen roolinsa merkittävänä mesenaattina.

Kirjan on kirjoittanut museossa pitkään työskennellyt amanuenssi, FM Raija Heikola.

Julkaisun graafinen suunnittelu ja taitto: Jari Laurén.

Kirjaa on myynnissä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon museokaupassa hintaan 15 euroa.

Teresia Lönnström johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolmekymmentä vuotta miehensä Rafaelin kuoleman jälkeen. Lönnström-yhtiöt valmistivat talvi- ja jatkosodan aikana sotatarvikkeita. Sotien jälkeen päätuotantosuunniksi vakiintuivat vesihanat sekä teollisuuden ketjut ja kuljettimet. Vuonna 1973 Teresia Lönnström päätti luopua Lönnström Oy:stä ja myi osake-enemmistönsä Huhtamäki-yhtymälle. Yrityskaupan jälkeen hänestä tuli merkittävä taiteen ja kulttuurin tukija.

Teresia Lönnströmin testamentissaan perustama säätiö Lönnströmin taidemuseo sr toteuttaa nykytaiteen Lönnström-projekteja. Teresian kodista tuli kotimuseo, jossa on säilytetty Lönnströmien ajan interiööri taidekokoelmineen.

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo

Teresia 130 vuotta – näyttely tehtailijan ja mesenaatin elämästä

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 130 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kotimuseossa avautuu 4. toukokuuta näyttely Teresia 130 vuotta – elämä tehtailijana ja mesenaattina. Näyttely kertoo miten Pariisista haaveilleesta muotiopiskelijasta tuli raumalainen metalliteollisuusyrittäjä ja merkittävä taiteen mesenaatti.

Teresia Lönnström johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolme vuosikymmentä miehensä Rafael Lönnströmin kuoleman jälkeen. Vuonna 1973 hän myi osake-enemmistönsä yhtiöstä ja teki huomattavia lahjoituksia, suurin niistä oli 6,5 miljoonan markan lahjoitus Suomen Kulttuurirahastolle. Testamentissaan hän perusti nimeään kantavan säätiön tukemaan ja edistämään taidetta sekä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon.

Nykyisin Lönnströmin taidemuseon nimellä toimiva säätiö on vuodesta 2015 toteuttanut suuria nykytaiteen hankkeita yhdessä Suomessa työskentelevien taiteilijoiden kanssa. Taiteilijat valitaan vuosittaisen haun kautta, ja Lönnströmin taidemuseo rahoittaa teostuotantoa 100 000 eurolla. Tähän mennessä nykytaiteen Lönnström-projekteja on valmistunut kuusi, seitsemäs on tulossa ensi syksynä, ja kahdeksas julkistetaan kesäkuussa.

Teresian elämän käännekohtia olivat avioliitto kapteeni Rafael Lönnströmin kanssa vuonna 1922 sekä toisen maailmansodan syttyminen. Aseseppäkoulun opettajana toiminut Rafael ryhtyi yrittäjäksi, ja hänen perustamansa tykistön ampumatarvikkeita valmistanut yritys alkoi kasvaa sotaa edeltävinä vuosina ja sen aikana. Samaan aikaan osui hänen varhainen kuolemansa vuonna 1943.

Teresian tehtäväksi tuli luotsata yritystä sodan loppuun ja seuraavina vuosikymmeninä, jolloin Lönnström-yhtiöistä kehittyi huomattava metalliteollisuusyritys. Yhtiöstä luopumisen jälkeen alkoi elämänvaihe lahjoittajana ja taiteen tukijana.

Kotimuseossa on myös asetettu esille pitkän tauon jälkeen kuvanveistäjä Laila Pullisen muotokuvareliefi Teresia ja Rafael Lönnström. Suomen Kulttuurirahasto tilasi teoksen kunnioittaakseen Teresian tekemää lahjoitusta ja alkuperäinen vuonna 1977 valmistunut pronssireliefi on esillä rahaston tiloissa Helsingissä. Museossa esillä oleva teos on säätiön taiteilijalta tilaama toisinto.

Runsaasti kuvitettu Teresia 130 vuotta – elämä tehtailijana ja mesenaattina -näyttely on esillä kotimuseon toisen kerroksen näyttelyhuoneessa.

Raija Heikola Ajankohtaista, Kotimuseo, Lönnström-projekti

SKÖNÄRIT-elokuva kotimuseossa

Kuudentena nykytaiteen Lönnström-projektina valmistunut, syyskuussa 2024 ensi-iltansa saanut elokuva SKÖNÄRIT on katsottavissa kotimuseon toisessa kerroksessa. Kodin vierashuoneessa on esillä näyttelyversio, jota täydentää Rauman merimuseosta lainattu arkistoaineisto.

SKÖNÄRIT on Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama kollaasielokuva, joka on koottu merenkulkijoiden kuvaamasta filmimateriaalista. Useat merenkulun ammattilaiset ovat luovuttaneet Milja Viidan käyttöön autenttista kuvamateriaalia, joka kertoo kovasta työstä vaativissa olosuhteissa, mutta myös ammatin erityislaatuisesta työympäristöstä ja yhteisöllisyydestä.

Elokuvan kuvat ja tarina liikkuvat monessa ajassa. Lainattu kuvasto on 1960–1990-luvulta, mutta sen ohella käsikirjoitus pohjautuu Raumalta 1900-luvun alussa merille lähteneen 17-vuotiaan Jalmar ”Jallu” Yrjäsen kirjeisiin. Lisäksi lähteinä ovat toimineet laivapäiväkirjat, sähkeet, lehtiartikkelit ja merenkulkijoiden haastattelut. Elokuvan kertojana Jallu seikkailee muun muassa Pohjois- ja Etelä-Afrikassa, Kiinassa, arktisessa Kanadassa ja Etelä-Amerikassa. Hän löytää paikkansa merimiesten yhteisössä, kunnes meriseikkailu muuttuu yllättäen tragediaksi.

SKÖNÄRIT sai ensiesityksensä Rauma-salissa 20.9.2024. Nyt elokuvaan on mahdollista syventyä tunnelmallisessa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa sen aukioloaikoina. Elokuva alkaa tasatunnein klo 12, 13, 14 ja 15 ja se on kestoltaan noin 60 minuuttia. Elokuva on suomenkielinen ja tekstitetty englanniksi.

Katso elokuvan traileri

Kiitos yhteistyöstä Rauman merimuseo.

Näyttelyä on tukenut Museovirasto.

Kuva: Still-kuva Milja Viidan elokuvasta SKÖNÄRIT (2024). Kuvaaja Martti Mankonen.