Skip to main content
Aiheesta

Lönnström-projekti

Keskustelutilaisuus Khronoksen talosta 5.4.

Khronoksen talo ennen sen sulkemista 2016. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Khronoksen talosta keskiviikkona 5.4. klo 17.30–19.00 Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseolle.

Taiteilijaryhmä IC-98:n Khronoksen talo on Lönnströmin taidemuseon ensimmäinen nykytaideprojekti. Projektin nimi juontuu antiikin Kreikan ajan jumala Khronoksesta, ja sen tavoitteena on herättää keskustelua muun muassa omistusoikeudesta, ajasta, suojelusta ja ekologiaan liittyvistä kysymyksistä. Näitä kysymyksiä pohtivat illan aikana taidemuseon johtaja Silja Lehtonen, teoreettisen filosofian emeritusprofessori Olli Koistinen ja Pöytyällä asuva, pitkään talon elämää seurannut Markku Kaurila.

Vuonna 2016 alkanut nykytaideprojekti Khronoksen talo herättää edelleen laajalti keskustelua, myös Raumalla ja talon sijaintipaikkakunnalla Pöytyällä. Tilaisuudessa keskustellaan teoksesta, muistellaan Khronoksen talon vaiheita ja pohditaan teoksen teemoja. Teos herättää edelleen kysymyksiä ajasta ja ympäristöstämme, joka muuttuu kiihtyvällä vauhdilla.

Olli Koistinen on filosofi ja Turun yliopiston teoreettisen filosofian emeritusprofessori.
Markku Kaurila on toiminut Pöytyän kehitysjohtajana Khronoksen talo -projektin aikana ja seuraa edelleen kiinnostuneena sen vaiheita.
Silja Lehtonen on Lönnströmin taidemuseon johtaja.

Keskustelua vetää yleisötyöntekijä Elina Tiainen ja tilaisuus on maksuton.

Khronoksen talo on käsitteellinen ympäristötaideteos, joka sijaitsee Pöytyän Ortenojalla. Portittomalla teräsverkkoaidalla ihmisiltä suljettu kiinteistö tutkii aikaa ja pohtii sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön. IC-98 lahjoitti teoksen Pöytyän kunnalle vuonna 2016.

Foley-työpaja yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille 15. ja 16.4.

Mikä on elokuvien lopputeksteissä vilahtava foley-ääni? Lönnströmin taidemuseo järjestää neljä maksutonta nuorten työpajaa, joissa tutustutaan jännittävään elokuvamaailman työvaiheeseen, foley-äänien tuottamiseen. Työpaja sopii yläkoulu- ja lukioikäisille.

Foley tarkoittaa jälkiäänityksellä syntyviä ääniä, joiden avulla pyritään luomaan elokuviin todentuntuinen äänimaailma. Ääniä tuotetaan usein mielikuvituksellisilla ja yllättävillä välineillä. Esimerkiksi kesäisen heinäpellon suhinaa voi synnyttää VHS-kasettinauhoilla, tai ukkosen jyrinää aaltoilevalla pellillä. Tyypillisiä jälkiäänityksenä tehtäviä ääniä ovat ovien narahtelut ja erilaiset askellukset vaihtelevissa ympäristöissä, aina upottavasta suosta palatsien marmorilattioihin. Entä miten syntyy verenhimoisen vampyyrin päällystakin hulmahdus öisellä kadulla?

Kolme tuntia kestävässä foley-työpajassa luodaan ääniä mediataiteilija Milja Viidan elokuvaan Fata Morgana. Elokuvaan on kerätty raumalaisten merenkävijöiden maailmalla kuvaamia kaitafilmejä. Työpajassa filmikatkelmille suunnitellaan ja toteutetaan ääniä erilaisilla välineillä ja materiaaleilla. Työpajan vetää muusikko ja äänikemisti, liveluuppauksen tienraivaaja Miro Mantere.

Osallistujalla ei tarvitse olla media- tai musiikkitaustaa. Uteliaisuus ja kiinnostus elokuvaan riittää! Työpajan jälkeen osallistujat saavat itselleen tallenteen pajassa syntyvästä elokuvasta äänineen.

Työpajoja järjestetään viikonlopun aikana neljä kertaa, lauantaina 15.4. klo 10–13 ja 15–18 ja sunnuntaina 16.4. klo 10–13 ja 15–18. Yhteen työpajaan voidaan ottaa kuusi osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu mukaan nopeasti!

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Arja Roivainen, arja.roivainen@lonnstromintaidemuseo.fi, puh. 045 2610 501.

Työpajat pidetään Rauman taidemuseon sisäpihan leivintuvassa, Kuninkaankatu 37 (sisäpiha). Mukaan voi halutessaan ottaa pienen välipalan.

Tutustu foley-äänien maailmaan:
youtube.com/watch?v=wDGcymrVHUg
youtube.com/watch?v=l2WCrXc7J-I&t=16s

Foley-työpajan järjestää Lönnströmin taidemuseo osana nykytaiteen Lönnström-projektien yleisötyötä. Työpaja liittyy Milja Viidan elokuvaan Fata Morgana, joka on järjestyksessä seitsemäs museon tuottama suuri nykytaideteos.

Kuva: Still-kuva, alkuperäismateriaali Super8 filmi, Sakari Leino

IN SITU -hankkeen Speak Out 29.3.2023

Tule keskustelemaan Rauman alueesta kulttuurin ja luovan toiminnan paikkana, alueen kehittämissuunnitelmista ja tulevaisuuden näkymistä.

Speak Out -tilaisuus järjestetään keskiviikkona 29.3. klo 13-15.30 ja se on suunnattu kaikille kiinnostuneille. Ohjelmassa on taidelähtöistä työskentelyä, emotion mapping -työpaja sekä tietenkin kahvia ja pullaa. Tapahtumaan voit ilmoittautua täällä

Tapahtuma on Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa (Syväraumankatu 41). Lämpimästi tervetuloa!

IN SITU Lab Finland ja Lönnströmin taidemuseo yhteistyössä

Seuraa Instagramissa In_Situ_Finland

IN SITU Finnish Lab on osa laajempaa IN SITU -hanketta, jota rahoittaa European Union Horizon ohjelma ja Suomessa koordinoi Turun yliopisto. Hankkeessa tutkijat selvittävät, millaisia erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia maaseudun kulttuuri- ja luovilla aloilla on eri puolilla Eurooppaa Portugalissa, Irlannissa, Islannissa, Suomessa, Latviassa ja Kroatiassa. Suomessa tutkimus toteutetaan Rauman ja Eurajoen maaseutualueilla yhteistyössä luovien ja kulttuurialojen toimijoiden kanssa.

The IN SITU project has received funding from the European Union’s Horizon Europe research and innovation programme under grant agreement no. 101061747.

Fata Morganan musiikin jäljillä

Fata Morgana on taiteilija Milja Viidan kokeellinen elokuva, joka pohjautuu pääasiassa raumalaisten merenkävijöiden kotiarkistojen muistoihin, valokuviin ja kaitafilmeihin. Elokuva tullaan esittämään ensimmäisen kerran Raumalla keväällä 2024 live-esityksenä. Myöhemmin teoksesta viimeistellään installaatioversio sekä elokuva festivaalilevitykseen.

Fata Morgana toteutetaan vuosien 2022–2023 aikana taiteellisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Elokuvan foley -tehosteäänet tehdään Raumalla nuorten työpajassa muusikko ja äänitaiteilija Miro Mantereen ohjauksessa. Instrumentalisti, pedagogi ja tutkija Juha Laitinen puolestaan säveltää elokuvan kokeellisen musiikin. Rauman Poikasoittokunnan A-orkesteri vastaa musiikin esittämisestä kapellimestari Anne Lehtomäki-Koskisen johdolla. Projektin huipennuksessa, ensimmäisessä näytöksessä elokuvamusiikki tullaan esittämään elävänä.

Kuluvan vuoden tammikuun viimeisenä viikonloppuna Milja Viita ja Juha Laitinen saapuivat Raumalle pitämään Fata Morganan kokeelliseen musiikkiin liittyvää työpajaa A-orkesterin nuorille soittajille. Työpajat antavat osallistujille mahdollisuuden tutustua kokeellisen musiikin maailmaan sekä soittamisen että säveltämisenkin kautta. Pienryhmät olivat kokoontuneet jo kerran aiemmin työpajan tiimoilta, tutustuen niin toisiinsa kuin koko elokuvaprojektiinkin. Myöhemmin keväällä on vielä tulossa yksi paja ennen kuin nuoret aloittavat harjoittelun ja valmistautumisen projektin kruunaavaan live-esitykseen.

Juha Laitisen ohjaamia harjoituksia tehtiin yhdessä keskustellen ja sitten fyysisiä harjoitteita kokeillen. Mahdollisia soittamiseen sekä musiikkiin liittyviä ennakkoluuloja pyrittiin tarkastelemaan ja haastamaan eri näkökulmista; mikä tekee äänestä mielestäsi kauniin, onko äänillä ja musiikilla jotakin eroa. Erityisesti keskustelua syntyi trillin määritelmästä. Voisiko vaikkapa kerran vuodessa vaihtuvaa ääntä kutsua trilliksi? Juha rohkaisikin nuoria näkemään pohdinnoista kenties syntynyttä hämmennystä mielenkiintoisena mahdollisuutena.

Oma soitin oli työpajalaisille tietenkin entuudestaan tuttu, mutta vieruskaverin puhallin saattoikin olla vieraampi. Sunnuntaisessa pajassa etsittiin soittimien yhtäläisyyksiä ja eroja muun muassa puhaltamistekniikoissa siirryttäessä oktaavista toiseen. Omaakin soitinta tutkailtiin erikoisemmilla lähestymistavoilla – onko saksofonisti ennen kokeillut soittamista ilman käsiä?

Nuoret olivat jo pohdiskelleet muun muassa omia ajatuksiaan merestä ja musiikista sekä siitä, mitä musiikki on mahdollisesti tarkoittanut merenkulkijoille. Osallistujat olivat myös päässeet kokeilemaan omien sävellysten tekemistä. Miltä voisikaan kuulostaa merestä, luonnonvoimista tai sinisestä väristä kertova kappale? Voiko kuulijalle ensinnäkään luoda musiikin avulla sellaista mielikuvaa tai jopa suoranaista näkyä kuin sininen väri? Osallistujat kertoivatkin pitäneensä näissä työpajoissa juuri siitä, että ensin mietiskeltiin annettuja aiheita, ja lopuksi tehtiin jotakin konkreettista.

Nuoret soittajat intoutuivat itsekin ideoimaan fyysisiä harjoitteita. Viimeisimmässä pajassa syntyi musikaalinen variaatio piilosta. Sovittiin, että piileksijän tulisi antaa etsijälle vinkkiä olinpaikastaan luomalla omalla soittimellaan jotakin ääntä.

Kulman takaa pilkistää vilaus klarinetin kello-osasta. Mahtuuko saksofonin kanssa tuolirivistön taakse piiloon? Yläkerrassa joku soittaa poikkihuilulla lyhyttä sävelmää, alakerrassa lyödään rytmiä patteriin. Soittoon yhtyy etsijöiden jännittynyt kikatus. Kuuluiko se ääni sittenkin toisesta kerroksesta? Kuin huomaamatta Rauman musiikkiopiston käytäville oli syntynyt sen oma, kangastusmainen sävellys.

Veera Virtanen
Kirjoittaja työskentelee kotimuseon avoinnapidossa ja osallistuu myös taidemuseon yleisötyöhön.

Kuva: Alla Alikseichuk

Taiteilijat, me odotamme teosideoitanne

Lönnströmin taidemuseon tehtävä on museota ylläpitävän säätiön perustajan, teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin testamentin mukaisesti tukea ja edistää kuvataidetta. Vuodesta 2015 museo on toteuttanut tätä tehtävää nykytaiteen Lönnström-projektien muodossa, rahoittaen jo valmistuneita projekteja yhteensä liki 600 000 eurolla. Työ jatkuu, ja parasta aikaa on käynnissä ideahaku seitsemännelle nykytaiteen Lönnström-projektille. Haku on auki 16.4. asti ja toivotamme kaikki Suomessa työskentelevät taiteilijat tervetulleiksi ehdottamaan uutta, yhteistyössä toteutettavaa teosideaa!

Museo haluaa olla kumppani ja tukija taideprojektille, joka on uutta luova, joka saattaa uusia ihmisiä nykytaiteen äärelle ja jolla voisi tehdä taiteellista ajattelua ja työskentelyä näkyväksi erilaisille yleisöille.

Lönnström-projekteina on tähän mennessä valmistunut viisi teosta. Taiteilijaduo IC-98:n Khronoksen talo, Jani Ruscican Flatlands sekä Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto olivat moniääninen aloituskolmikko Lönnström-projektien helminauhalle vuosina 2016–2020. Seuraavat kaksi projektia valmistuivat 2022, joka olikin Lönnström-projektien osalta upean tapahtumarikas vuosi. Yleisön nähtäväksi tulivat Raimo Saarisen ympäristötaideteos Kelluva saari ja Nastja Säde Rönkön videoinstallaatio Selviytymisopas maailmanlopun lapselle.

Kuluvana vuonna erityisen intensiivisessä vaiheessa on puolestaan mediataiteilija Milja Viidan kokeellinen elokuva Fata Morgana, joka on järjestyksessä kuudes Lönnström-projekti. Teoksesta on jo tarjolla pieni maistiainen materiaalinäytteen muodossa, mutta valmista elokuvaa saamme odottaa vielä vuoteen 2024. Juuri nyt taiteilija työstää elokuvan kuvamateriaalia, minkä lisäksi elokuvan musiikki- ja äänimaailma alkaa muotoutua. Tähän liittyen keväämmällä on luvassa myös foley-äänten saloihin perehdyttävä työpaja nuorille.

Lönnström-projektit muodostavat erityislaatuisten taideteosten jatkumon, joka houkuttelee pohtimaan myös tulevia käänteitä. Ei siis ihme, että me täällä Lönnströmin taidemuseossa odotamme kovasti näkevämme, millaisia teosehdotuksia taiteilijat tänä keväänä meille lähettävät, ja millaiseen taideprojektiin saamme seuraavaksi uppoutua uuden tekijän kanssa. Odotus palkitaan kesäkuussa, kun jo seitsemäs Lönnström-projekti valitaan ja uusi yhteistyö voi alkaa.

Museonjohtaja Silja Lehtonen

Kuva: Niko Tiainen

Keskustelupuiston kesän tapahtumat

Lapsia leikkimässä Keskustelupuistossa, 2020. Kuva: Arja Roivainen.

Keskustelupuisto herää kesällä 2023 eläväksi kaikkien yhteiseksi tapahtumapaikaksi. Luvassa on runotapahtumaa, jameja, lastentapahtumia, sirkus- ja teatteriesityksiä, sekä työpajoja eri teemoista. Keskustelupuisto sijaitsee osoitteessa Kalliokatu 28–30, Rauma. Tapahtumat ovat ilmaisia.

  • La 13.5 Keskustelupuiston keppihevoskisat Kaikille avoimissa kisoissa kilpaillaan viidessä eri sarjassa.
  • La 10.6 Hyötykasvit parvekkeella- workshop Asiantuntijan avulla parvekkeesta oma hyötypuutarha.
  • Su 18.6 Keskustelupuisto goes teatteri! Paikalliset kesäteatterit esittävät lyhyitä pätkiä kesän näytelmistä. Myös lasten teatteriesitys.
  • La 1.7 Animepiknik Ohjelmaa ja animekirjojen vaihtopiste, DJ soittaa K-poppia.
  • To 6.7 Runopuutarha Sanataidetyöpaja lapsille ja runonlausuntaa. Eino Leinon runoja laulettuna.
  • Su 9.7 Keskustelupuisto mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa.
  • To 20.7 Mielenpuutarha Joogaa, puistojumppaa, tunnemaalausta ja maljarentoutuspiste.
  • Ke 26.7 Jamit Keskustelupuistossa Eri artisteja.
  • Pe 28.7 Lasten Mustanpitsin iltapäivä Ohjelmassa naamiaiset, kasvomaalausta, Pitsikoriste pehmolle -työpaja ja sirkusesitys.

Taitelijaduo Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen Keskustelupuisto yhteisöllinen nykytaideteos ja Lönnströmin taidemuseon kolmas nykytaideprojekti.

Seitsemännen Lönnström-projektin haku on alkanut!

Lönnströmin taidemuseo avaa haun seitsemännelle nykytaiteen Lönnström-projektille. Haku on avoin kaikille Suomessa työskenteleville kuvataiteilijoille. Museo etsii jälleen uutta ideaa kunnianhimoiselle taideprojektille, tavoitteena pitkäjänteinen museon ja taiteilijan välinen yhteistyö sekä uusia yleisöjä monin keinoin tavoittava nykytaiteen tuotanto.

Lönnströmin taidemuseo rahoittaa uuden teoksen tuotantoa enintään 70 000 euron suuruisella summalla ja maksaa sen tekijälle 30 000 euron työskentelykorvauksen.

Museolla ei ole omasta takaa tiloja teosten esittämiseen, joten projektia eivät rajoita olemassa olevat seinät. Annamme taiteilijoille vapaat kädet ehdottaa unelmiensa teosta ja kertoa, miksi sen toteuttaminen olisi merkityksellistä taiteilijalle, museolle ja ennen kaikkea teoksen yleisölle.

Taiteilijat toimittavat hakemuksensa sähköisen hakulomakkeen kautta ja hakuaikaa on 16.4.2023 asti. Hakemukset arvioi kolmihenkinen valintaraati, jonka esityksen pohjalta Lönnströmin taidemuseo sr:n hallitus päättää toteutettavasta projektista. Seitsemännen Lönnström-projektin valintaraatiin kuuluvat museon edustajina museonjohtaja Silja Lehtonen ja amanuenssi Arja Roivainen sekä kutsuttuna asiantuntijana Helsingin taidemuseo HAMin näyttelypäällikkö Kati Kivinen.

Seuraava nykytaiteen Lönnström-projekti julkistetaan kesäkuussa 2023 ja sen toteutus alkaa saman vuoden kuluessa. Projektin kesto on noin kaksi vuotta määrittyen sen sisällön ja toteutustavan mukaan.

Lönnström-projektin tekijä voi olla yksi kuvataiteilija tai useamman hengen työryhmä. Hakea voi teosehdotuksella, jota ei ole toteutettu aiemmin vastaavassa muodossa, ja joka saa ensiesityksensä tämän yhteistyön puitteissa. Myös aiemmilla hakukierroksilla jätetyillä ehdotuksilla, tai niistä muokatuilla versioilla, voi hakea.

Sähköinen hakulomake, koko hakuilmoitus ja hakuohjeet

ETSINTÄ­KUULUTUS: Onko hallussasi raumalaisesta merenkulusta kertovaa kuva-aineistoa?

Kuvataiteilija Milja Viita ja Raumalla toimiva Lönnströmin taidemuseo aloittavat yhteistyössä taide-elokuvaprojektin Fata Morgana. Kutsumme sinut osallistumaan omalla tai sukusi tarinalla ainutlaatuiseen hankkeeseen. 

Elokuvaa varten Milja Viita kerää vuoden 2022 aikana suomalaisista kotiarkistoista raumalaisten merenkävijöiden työhön ja elämään liittyvää visuaalista aineistoa. Häntä kiinnostavat erityisesti merenkulkijoiden maailman merillä kuvaamat kaitafilmit, filminegatiivit ja valokuvat sekä heidän perheidensä saamat ja lähettämät kirjeet. Nykypäivää lähestyessä aineisto voi olla myös digitaalista. Valitusta materiaalista Viita kokoaa kollaasimaisen tulkintansa merenkulun lukuisista tarinoista.

Milja Viita valitsee elokuvaansa sopivimmat materiaalit ja tarvittaessa digitoi ne. Lainaaja saa digitoidusta aineistosta oman kopion. Lainattavasta materiaalista tehdään lainasopimus ja elokuvassa käytettävästä aineistosta kuvankäyttösopimus.

Otamme vastaan materiaalia joka puolelta Suomea. Tärkeää on, että sen kiintopisteenä ovat Raumalta lähteneet merenkävijät. Aineiston voi toimittaa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseolle säilytettäväksi, mistä se luovutetaan edelleen taiteilijalle. Muualta kuin Raumalta lainattavan materiaalin toimitustavasta sovitaan erikseen. Mahdolliset postituskulut korvataan lainaajalle.

TOIMI NÄIN, JOS KOTIARKISTOSSASI ON TEOKSEEN SOPIVAA MATERIAALIA

  1. Ota yhteyttä taiteilija Milja Viitaan, joka arvioi alustavasti, onko tarjottu materiaali teokseen sopivaa. Puhelin 044 030 8074, sähköposti elokuva.fatamorgana@gmail.com.
  2. Mikäli Milja Viita haluaa lainata materiaaliasi tarkempaa tutustumista tai digitointia varten, toimitustavasta sovitaan asuinpaikkakuntasi mukaan. Tällöin tehdään lainasopimus, jossa sovitaan lainan ehdoista ja aikataulusta. Aineiston lainaaminen ei vielä takaa, että sen sisältö päätyisi Milja Viidan lopulliseen elokuvaan.
  3. Mikäli taiteilija aineistoon tutustuttuaan tekee päätöksen käyttää sitä elokuvassaan, tehdään lainaajan ja taiteilijan välinen kuvankäyttösopimus, jossa lainaaja antaa taiteilijalle oikeuden käyttää materiaalia elokuvassa. Sopimuksessa huomioidaan myös mahdollisen kolmannen osapuolen tekijänoikeudet.

Elokuva valmistuu keväällä 2024, jolloin se esitetään Raumalla yhteisöllisessä erikoisnäytöksessä. Elokuvaan materiaalia luovuttaneet ovat tilaisuuden kutsuvieraita.

Kuva: Merimiehet mattopyykillä noin 50 vuotta sitten, still-kuva kaitafilmistä.