Lönnström-projekti 2

Flatlands

Jani Ruscica | 2017–2018

Flatlands on poikkitaiteellinen teos, jonka lähtökohtana on ollut kolme eri aikakausilta olevaa monimerkityksellistä kuvaa, joissa on soitin. Kuvat heijastavat omana aikanaan vallinneita yhteiskunnallisia arvoja, ja niitä yhdistää hiljentämisen tematiikka. Kuvien pohjalta valmistettiin kolme uniikkia taideobjektia – bambusoitin, lasisoitin ja ready made -soitin. Flatlands toteutui vuonna 2018 kuvataiteilijan ja muusikoiden yhdessä luomien musiikillisten esitysten kautta Raumalla, Helsingissä ja Riiassa.

Muusikot kehittivät instrumenteille omat soittotekniikat. Lasisoitinta soitti saksofonisti Linda Fredriksson, bambusoitinta kosketinsoittaja ja cembalisti Matias Häkkinen ja ready made -soitinta elektronisen musiikin tekijä Sara Milazzo.

Bambusoitin Lasisoitin Ready made -soitin

Eri alojen käsityöläiset toteuttivat kuvitteelliset soittimet yhteistyössä kuvataiteilijan kanssa. Soittimet vastaavat mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kuvia.

Teoksen nimi viittaa englantilaisen matemaatikko Edwin Abbott Abbottin vuonna 1884 julkaisemaan yhteiskuntasatiiriin Flatland: A Romance of Many Dimensions. (Tasomaa: Moniulotteinen romanssi. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 1997.)

Jani Ruscican (s. 1978) teokset perustuvat usein luovalle yhteistyölle eri taiteenlajien välillä. Teoksissa yhdistyy performatiivisuus, veistoksellisuus, liikkuva kuva ja ääni.

Bambusoitin

Flatlands-esitys Riian nykytaiteen biennaalissa, 2018. Kuva: Pēteris Vīksna.

Bambusoitin esillä Helsingin Musiikkitalossa, 2018. Kuva: Raija Heikola.

Yksityiskohta bambusoittimen koskettimista. Kuva: Frantisek Nikl.

Jani Ruscican luonnoksia bambusoittimeksi, 2017.

Bambusoittimen esikuvana on ollut Warner Brothersin Merrie Melodies -animaatioelokuvassa The Isle of Pingo Pongo (1938) ollut soitin. Rasistinen elokuva on esimerkki kulttuurisesta varastamisesta heijastaen siirtomaavallan aikaisia mielikuvia ja yleistyksiä. Pianonkaltainen soitin on elokuvassa esitetty bambusta valmistettuna alkuperäiskansojen soittimena. Elokuva on ollut esityskiellossa vuodesta 1968 saakka.

Bambusoittimen osina on käytetty 1960-luvulla valmistetun klavikordin koskettimia ja kieliä. Runko on rakennettu eripaksuisista ja -laatuisista bamburuo´oista. Soittimen on valmistanut tsekkiläinen puuseppä Jan Kolár.

Stillkuva Warner Brothersin animaatioelokuvasta The Isle of Pingo Pongo.

Lasisoitin

Flatlands-esitys Raumalla Posellissa, 2018. Kuva: Diego Casiraghi.

Valmista lasisoitinta testataan, 2018. Kuva: Sini Pelkki.

Lasisoittimen pleksilasinen kaikupohja mallinnettuna, 2017. Kuva: Matti Kähönen.

Lasisoittimen rungon mallinnus, 2017. Kuva: Matti Kähönen.

Kuva lasisoittimesta löytyy Andrei Khrzhanovskyn (s. 1939) neuvostoaikaisesta animaatiosta Steklyannaya garmonika (Lasinen harmonikka, 1968). Animaatio on satiiri byrokratiasta, jossa soitin näyttäytyy vastavoimana yksilön ilmaisun vapautta rajoittaville rakenteille ja korruptiolle. Elokuva oli ensimmäinen Neuvostoliitossa esityskiellossa ollut animaatio.

Lasisoittimen runko on valmistettu läpinäkyvästä pleksilasista 3D-tulosteena. Runko toimii soittimen kaikupohjana johon pillistö, 12 lasiputkea, on kiinnitetty. Soittimen ääni syntyy lasiputkien päähän asennetuista ääniraudoista, jotka saavat putkien sisällä olevan ilman värähtelemään. Soittimen on suunnitellut ja toteuttanut poikkihuiluvalmistaja Matti Kähönen.

Stillkuva Andrei Khrzhanovskyn animaatiosta Steklyannaya garmonika.

Ready made -soitin

Flatlands-esitys Raumalla Posellissa, 2018. Kuva: Diego Casiraghi.

Flatlands-esitys Riian nykytaiteen biennaalissa 2.6.2018. Kuva Pēteris Vīksna.

Ready made -soitin on toteutettu vuonna 1907 Die Muskete -lehdessä julkaistun säveltäjä Gustav Mahleria (1860–1911) ja hänen kokeellista 6. sinfoniaansa esittävän pilapiirroksen pohjalta. Sinfoniassaan Mahler rikkoi olemassa olevia musiikillisia rakenteita käyttämällä epätavallisten soitinten, kuten vasaran, synnyttämiä ääniä.

Soitin on rakentunut puiseen kehikkoon kiinnitetyistä esineistä, kuten varpuluudasta, lehmänkellosta, räikästä ja torvesta sekä 1800-luvun lopulla valmistetusta patarummusta. Puuosat on valmistanut puuseppä Antti Salmela ja sen viimeisteli Niko Rissanen.

Pilapiirros säveltäjä Gustav Mahlerista.