Aiheesta

Ajankohtaista

Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Avoin työpaikka: amanuenssi Lönnströmin taidemuseoon

Haluatko työskennellä nykytaiteen, kokoelmien ja kulttuuriperinnön parissa? Lönnströmin taidemuseo hakee amanuenssia vakituiseen työsuhteeseen. Tule mukaan osaksi asiantuntevaa ja innostunutta työyhteisöä kehittämään rohkeaa ja muuntuvaa museota. Raumalla toimivassa museossa yhdistyy valtakunnallisesti merkittävä nykytaidetoiminta, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo sekä teollinen kulttuuriperintö. 

Museon toiminnan ytimessä on taiteen edistäminen. Toteutamme korkeatasoisia nykytaidehankkeita, Lönnström-projekteja, jotka tuovat yhteen taiteilijoita ja yleisöjä sekä luovat uusia mahdollisuuksia taiteelliselle työskentelylle. Vaalimme kokoelmiamme sekä teollista kulttuuriperintöä ja kehitämme uusia tapoja tehdä museotyötä. 

Olemme pieni, mutta kehittyvä organisaatio, jossa nykytaide, tutkimus, kokoelmatyö ja yleisötyö tukevat toisiaan. Teemme taiteesta saavutettavaa, herätämme keskustelua ja luomme merkityksellisiä kohtaamisia. Arvojamme ovat rohkeus, avoimuus, ainutlaatuisuus ja vastuullisuus. 

Tehtäväsi 

Amanuenssin tehtävänä on vastata taidemuseon nykytaideprojekteista, kokoelmista ja näyttelyistä yhteistyössä museonjohtajan, muun henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehtävän keskiössä ovat erityisesti Lönnström-projektit. 

  • vastaat projektipäällikkönä nykytaideprojektien valmisteluista, aikatauluista, ja koordinoinnista  
  • osallistut kuraattorina projektien taiteelliseen ja sisällölliseen suunnitteluun  
  • osallistut rahoitusvalmisteluihin, seuraat budjetteja ja tuotantoa 
  • vastaat museon taidekokoelmien hallinnasta 
  • tuotat näyttelytekstejä, julkaisuja ja muuta asiantuntijasisältöä 
  • vastaat museon viestinnästä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa 
  • tuotat sisältöjä verkkosivuille, julkaisuihin, tiedotteisiin ja muihin viestintäkanaviin 

Mitä odotamme sinulta? 

  • tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa 
  • kokemusta museo-, näyttely- tai nykytaidealan asiantuntijatehtävistä 
  • perehtyneisyyttä nykytaiteeseen ja taidekokoelmien hallintaan 
  • hyviä kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja 
  • sujuvaa suomen kielen taitoa sekä hyvää englannin kielen taitoa 
  • kykyä itsenäiseen työskentelyyn, projektinhallintaan ja verkostoyhteistyöhön 

Arvostamme lisäksi

  • digitaalisen viestinnän ja sisällöntuotannon osaamista 
  • kokemusta apuraha- ja rahoitushakemuksista, yritysyhteistyöstä sekä muusta oman tulonmuodostuksen kehittämisestä 

Tarjoamme 

  • monipuolisen ja vastuullisen asiantuntijatehtävän valtakunnallisesti tunnetussa taidemuseossa 
  • mahdollisuuden työskennellä nykytaideprojektien, näyttelyiden, kokoelmien ja tutkimuksen parissa 
  • mahdollisuuden kehittää museon toimintaa ja rakentaa uusia avauksia yhdessä muun henkilöstön kanssa 
  • osaavan, sitoutuneen ja kannustavan työyhteisön 
  • ainutlaatuisen työympäristön, jossa nykytaide, kotimuseo ja kulttuuriperintö kohtaavat 

Aloitus 2.1.2027 tai sopimuksen mukaan. Työaika 36,25 h vko. Palkkaus 3 400 e kk. 

Hakeminen 

Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi viimeistään 4.11.2026 sähköpostitse osoitteeseen henna.paunu@lonnstromintaidemuseo.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa museonjohtaja Henna Paunu, puh. 0438246354

Kuva: Pia Sirénin teos Big Botanic, seitsemäs Lönnström-projekti. Kuva: Jari Laurén.

Ajankohtaista, Lönnström-projekti, Yleisötyö

Ilmoittautuminen Khronoksen talon juhlavuosiseminaariin

Khronoksen talo, 2016. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Pöytyällä järjestetään perjantaina 23.10.2026 juhlavuosiseminaari Khronoksen talon täyttäessä kymmenen vuotta. Teos on taiteilijaryhmä IC-98:n (Visa Suonpää ja Patrik Söderlund) käsitteellinen ympäristötaideteos, ja se on Lönnströmin taidemuseon suurista nykytaiteen projekteista ensimmäinen.  

Khronoksen talo on ihmisiltä kielletty alue, joka koostuu asuinrakennuksesta ja pihapiiristä, jonka pinta-ala on 2003 m2. Taiteilijat lahjoittivat teoksen Pöytyän kunnalle 26.10.2016. Alue on aidattu, sitä ei hoideta vaan rakennukset saavat rappeutua ja kasvit vallata alueen. Vuosisatojen kuluessa luonto ottaa alueen haltuunsa. Teos tutkii aikaa ja pohtii sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön.  

Juhlavuosiseminaarissa kuullaan kiinnostavia puheenvuoroja ja keskusteluja hankkeen parissa työskennelleiltä.  Mukana ovat myös teoksen taiteilijat Visa Suonpää ja Patrik Söderlund.  Keskustelun moderaattorina toimii Lönnströmin taidemuseon johtaja Henna Paunu.  

Seminaarissa juhlitaan myös Khronoksen talon 10-vuotisraportin julkaisua. Kirja sisältää kattavasti tietoa teoksen vaiheista, dokumentaatiota sekä artikkeleita eri kirjoittajilta. Kirjaa voi ostaa tapahtumasta seminaarihintaan. 

Tapahtuma kuljetuksineen ja ruokailuineen on maksuton. Osallistuminen vaatii ilmoittautumisen, paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen keskiviikkoon 21.10. mennessä.

Khronoksen talon juhlavuosiseminaari 23.10. Klo 10-15 

Yläneen Luontokapinetti, Hovilanmäentie 2, Pöytyä 

Ohjelma:   

Klo 7.45 Bussikuljetus (noin 50 hengelle) Rauman linja-autoasemalta, tilausajolaituri.   

Klo 9.15 Bussikuljetus Turun linja-autoasemalta, tilausajolaituri. 

Klo 10.00 Aamukahvi Pöytyällä 

Klo 10.30 Tervetuloa / IC-98, Lönnströmin taidemuseo & Pöytyän kunta  

Puheenvuorot ja keskustelu:   

Puheenvuorot ja keskustelu:

-Jenny Valli, Lönnströmin taidemuseon johtaja 2012-2019: Taidemuseo ja taiteilijat yhteistyössä

-Olli-Pekka Hannu, aluearkkitehti / Pöytyän kunta: Khronoksen talo Pöytyän kunnan omistuksessa – lahjoitus kunnalle

-Mikko Härö, entinen museoviraston osastonjohtaja: Kulttuuriperintö ja puuttumattomuuden etiikka.

-Antti Salminen, runoilija, filosofi: Aion, Khronos, Kairos

Klo 12.20 IC-98, Khronoksen talo, ensimmäisen 10-vuotisraportin julkistaminen  

Klo 12.30 Lounas (vegaaninen) + kahvi  

Klo 13.30 Luontokapinetin esittely alakerran näyttelytilassa, Minna Lukkala  

Klo 14.00 Bussikuljetus Khronoksen talolle  

Klo 15.00 Bussikuljetus Turkuun  

Klo 15.45 Bussi perillä Turussa, lähtö Raumalle 

Klo noin 17.00 Bussi perillä Raumalla  

Seminaarin järjestää: Lönnströmin taidemuseo, Pöytyän kunta ja IC-98 

Lisätietoja:  

Yleisötyöntekijä Elina Tiainen, 045 2610 502, elina.tiainen@lonnstromintaidemuseo.fi

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Ajankohtaista, Lönnström-projekti, Yleisötyö

Kunniamaininta Big Botanic -teokselle ja yleisötyölle

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on antanut Lönnströmin taidemuseon Big Botanic -teokselle ja sen yleisötyölle Vuoden museopedagoginen teko -kunniamaininnan. Vuoden museopedagogiseksi teoksi 2026 valittiin Merkin mediakoulun perustaminen. Onnittelemme lämpimästi Median museo ja arkisto Merkkiä!

Kuvanveistäjä Pia Sirénin Big Botanic oli Lönnströmin taidemuseon seitsemäs Lönnström-projekti ja suurikokoinen osallistava veistos, joka syksyllä 2025 tarjosi kävijöille immersiivisen kokemuksen kukoistavasta kasvitieteellisestä puutarhasta keskellä loka-marraskuun pimeyttä. Kahden kuukauden aikana Big Botanic keräsi 11 630 kävijää ja tavoitti laajasti eri kävijäryhmiä. Suuren suosion ansiosta teoksesta muodostui koko Rauman yhteinen tapahtuma, joka vahvisti paikallista yhteisöllisyyttä ja nousi merkittäväksi kulttuuri-ilmiöksi.

Big Botanic oli myös aktiivinen tapahtumien tila, jossa järjestettiin runsaasti opastuksia ja useita konsertteja. Teoksessa oli työpajatila, jossa kävijät tekivät omia mielikuvituskasveja samankaltaisista materiaaleista, joita Pia Sirén käyttää teoksissaan. Työpaja oli erittäin suosittu ja Big Botanicin päätyttyä työpajan hyllyillä oli n. 2 000 mielikuvituksellista kasvia. Teoksen yleisötyötä toteutettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston kummimuseona.

Pedaali ry perustelee kunniamainintaa:

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry on myöntänyt Lönnströmin taidemuseon ja kuvanveistäjä Pia Sirénin Big Botanic -tilateokselle kunniamaininnan sen osallistavuudesta. Tilallinen taideteos loi rakennusmateriaaleista ja -telineistä kukoistavan ja yleisöä osallistavan kasvitieteellisen puutarhan keskelle syksyn pimeyttä. Teos toimi aktiivisena ja maksuttomana työpaja- ja tapahtumatilana sekä ajanviettopaikkana. Se tavoitti laajasti eri ikäryhmiä sekä uusia museoyleisöjä. Elämyksellinen kasvimaailma tarjosi valoa pimeään vuodenaikaan ja tuki siten kävijöiden hyvinvointia toimimalla samalla Raumalla paikallista yhteisöllisyyttä vahvistavana kohtaamispaikkana.

Vuoden museopedagoginen teko -palkinto

Vuosittain jaettavalla palkinnolla Pedaali ry nostaa esiin esimerkillisiä ja huomionarvoisia panostuksia suomalaisten museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. Tunnustuspalkinto jaettiin nyt 21. kerran Suomen Museoliiton Yleisötyöpäivillä 6.10.2026 Torniossa.

Kuva konsertista: Lau Nau – elektroninen konsertti kasveille. Kuva: Jari Laurén.

Ajankohtaista, Kotimuseo, Yleisötyö

Yleisöopastus ja päivystävä museo 4.11.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa on kaikille avoin yleisöopastus keskiviikkona 4.11. klo 18. Kierroksella tutustutaan museoon ja tehtailijapariskunnan tarinaan. Opastuksen kesto on noin 45 minuuttia.

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo on avoinna klo 16–19.  Kotimuseo on Rauman päivystävä museo, joten museoon ja opastuskierrokselle on vapaaehtoinen pääsymaksu.

Museossa on esillä Lönnströmien kodiksi valmistuneen kotimuseorakennuksen vaiheista kertova näyttely Villa Lönnström – rakennuksen tarina.

Kuva: Jari Laurén

Ajankohtaista, Kotimuseo, Lönnström-projekti

Henna Paunu Lönnströmin taidemuseon johtajaksi

FM Henna Paunu on nimitetty Lönnströmin taidemuseon johtajaksi 1.9.2026 alkaen. Henna Paunu tunnetaan erityisesti roolistaan EMMA – Espoon modernin taiteen museon intendenttinä. Viimeksi hän on työskennellyt Turussa sijaitsevan Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtajana. Hänellä on pitkä kokemus museotyöstä ja taiteen parissa työskentelystä.

”Olen todella innoissani uudesta tehtävästäni. Lönnströmin taidemuseon toiminta on aina ollut korkeatasoista ja innovatiivista. Kuvataiteen edistämisen ja nykytaiteen projektien lisäksi kotimuseo piha-alueineen tarjoaa monia kiehtovia mahdollisuuksia elämykselliseen toimintaan”, Henna Paunu toteaa.

”On kunnia jatkaa Lönnströmin taidemuseon vaikuttavaa toimintaa, joka aina on ollut kansainvälistä tasoa. Rauma on minulle myös rakas kotikaupunki ja erityisen merkityksellistä on, että museo on aktiivinen osa yhteisöä ja taiteen kokeminen on saavutettavaa mahdollisimman monille ja eri-ikäisille yleisöille”, Henna Paunu jatkaa.

”Henna Paunussa yhdistyvät poikkeuksellisen vahva museo- ja taidealan asiantuntemus, laajat verkostot sekä syvällinen ymmärrys kulttuurikentästä. Hänen näkemyksensä museotoiminnan kehittämisestä vakuuttivat hallituksen siitä, että hänellä on erinomaiset edellytykset luotsata Lönnströmin taidemuseota kohti tulevaisuutta. Erityisen arvokkaana pidämme hänen vahvaa yhteyttään Raumaan ja sitoutumistaan kaupungin kulttuurielämän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Uskomme, että Henna tuo museon johtamiseen rohkeutta, innostusta ja yhteistyön voimaa sekä vahvistaa Lönnströmin taidemuseon asemaa merkittävänä nykytaiteen toimijana”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja FM Teea Hyytiä.

Lönnströmin taidemuseota sekä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseota ylläpitävä säätiö Lönnströmin taidemuseo sr. on perustettu teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin testamenttimääräyksen mukaisesti vuonna 1987. Säätiön tarkoituksena on kuvataiteen edistäminen.

Kuva: AVAN/Jari Laurén

Ajankohtaista, Kotimuseo

Villa Lönnström – rakennuksen tarina

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa avautuu 6.5. näyttely Villa Lönnström – rakennuksen tarina. Se kertoo tehtailijapariskunnan kodiksi valmistuneen Villa Lönnströmin vaiheista. Lönnströmien edustuskoti valmistui vuonna 1942 Kappelinsalmen rantaan, lähelle Lönnström-yhtiöiden tehdasaluetta. Vuonna 1988 rakennuksesta tuli teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin testamentin mukaisesti kotimuseo.

Villa Lönnströmin suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Jermo Laosmaa. Huvilatyylisen rakennuksen arkkitehtuurissa on funktionalismin ja uusklassismin piirteitä. Rafael Lönnströmin kerrotaan osallistuneen talon ulkoasun suunnitteluun ja sisätilat tehtiin Teresian mieltymysten mukaan. Talon ensimmäinen kerros on kodin edustustiloja, yläkerran makuuhuoneineen jäädessä yksityisemmäksi tilaksi. Keittiö ja palvelijoiden tilat sijaitsivat talon siivessä. Sota-aikana rakennetun kodin erikoisuuksiin kuuluu mm. kellarikerroksen pommisuoja.

Vuonna 1982 taloon valmistui Galleriaksi kutsuttu laajennusosa. Se rakennettiin Teresia Lönnströmin kasvavaa taidekokoelmaa varten. Lisäosan suunnitteli raumalainen rakennusarkkitehti Erkka Ruusunen.

Näyttelyssä on esillä rakennuksen piirustuksia sekä valokuvia Villa Lönnströmistä 1940-luvulta alkaen. Vuonna 2024 rakennuksen julkisivuun tehtiin mittava peruskorjaus, jossa uusittiin ulkorappaus ja vesikatto. Peruskorjauksessa Villa Lönnström sai ajan haalistamien värien tilalle kauniit, alkuperäiset sävynsä.

Ajankohtaista, Kotimuseo, Lönnström-projekti

SKÖNÄRIT-elokuva kotimuseossa

Kuudentena nykytaiteen Lönnström-projektina valmistunut, syyskuussa 2024 ensi-iltansa saanut elokuva SKÖNÄRIT on katsottavissa kotimuseon toisessa kerroksessa. Kodin vierashuoneessa on esillä näyttelyversio, jota täydentää Rauman merimuseosta lainattu arkistoaineisto.

SKÖNÄRIT on Milja Viidan käsikirjoittama ja ohjaama kollaasielokuva, joka on koottu merenkulkijoiden kuvaamasta filmimateriaalista. Useat merenkulun ammattilaiset ovat luovuttaneet Milja Viidan käyttöön autenttista kuvamateriaalia, joka kertoo kovasta työstä vaativissa olosuhteissa, mutta myös ammatin erityislaatuisesta työympäristöstä ja yhteisöllisyydestä.

Elokuvan kuvat ja tarina liikkuvat monessa ajassa. Lainattu kuvasto on 1960–1990-luvulta, mutta sen ohella käsikirjoitus pohjautuu Raumalta 1900-luvun alussa merille lähteneen 17-vuotiaan Jalmar ”Jallu” Yrjäsen kirjeisiin. Lisäksi lähteinä ovat toimineet laivapäiväkirjat, sähkeet, lehtiartikkelit ja merenkulkijoiden haastattelut. Elokuvan kertojana Jallu seikkailee muun muassa Pohjois- ja Etelä-Afrikassa, Kiinassa, arktisessa Kanadassa ja Etelä-Amerikassa. Hän löytää paikkansa merimiesten yhteisössä, kunnes meriseikkailu muuttuu yllättäen tragediaksi.

SKÖNÄRIT sai ensiesityksensä Rauma-salissa 20.9.2024. Nyt elokuvaan on mahdollista syventyä tunnelmallisessa Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa sen aukioloaikoina. Elokuva alkaa tasatunnein klo 12, 13, 14 ja 15 ja se on kestoltaan noin 60 minuuttia. Elokuva on suomenkielinen ja tekstitetty englanniksi.

Katso elokuvan traileri

Kiitos yhteistyöstä Rauman merimuseo.

Näyttelyä on tukenut Museovirasto.

Kuva: Still-kuva Milja Viidan elokuvasta SKÖNÄRIT (2024). Kuvaaja Martti Mankonen.

Ajankohtaista, Lönnström-projekti, Yleisötyö

Khronoksen talo -työpaja Pöytyällä

Khronoksen talo täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Khronoksen talo on taiteilijaryhmä IC-98 (Visa Suonpää ja Patrik Söderlund) käsitteellinen ympäristötaideteos ja se on Lönnströmin taidemuseon ensimmäinen Lönnström-projekti. Aikaa tutkiva teos sijaitsee Pöytyän Ortenojalla.

Pyöreiden vuosien kunniaksi Pöytyällä järjestettiin toukokuussa Khronoksen talo- työpaja, jonka vetäjänä toimi taidemuseon yleisötyöntekijä Elina Tiainen. Pajan tarkoituksena oli kerätä pöytyäläisten ajatuksia niin teoksesta, kuin tulevaisuudestakin. Paikalla oli paikkakuntalaisia nuoria ja senioreja jakamassa tulevaisuuden visioitaan, sekä pohtimassa talon tulevaisuuden näkymiä. Työpajassa jokainen sai miettiä, mitä lähettäisi tuleville sukupolville aikakapselissa 200 vuoden päähän. Pohdimme yhdessä, mitä ajan saatossa Khronoksen talolle tapahtuu. Entä voiko ajan kokea eri tavoin riippuen tilanteesta?

Työpajan kiinnostavat ja polveilevat keskustelut nauhoitettiin. Myöhemmin syksyllä museon verkkosivuilla on kuultavissa niistä editoitu kooste.

Ajankohtaista, Kotimuseo

Teresia ja Rafael Lönnströmistä uusi kirja

Teresia ja Rafael Lönnström liikematkalla Saksan Potsdamissa 1930-luvulla.

Teollisuusneuvos Teresia Lönnströmin (1895–1986) syntymästä tulee 13.12. kuluneeksi 130 vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi julkaistaan kirja Teresia ja Rafael Lönnström – tehtailijapariskunnan tarina.

Uusi julkaisu kertoo Teresia ja Rafael Lönnströmistä ja heidän elämäntyöstään Lönnström-yhtiöistä. Runsaasti kuvitettu 65-sivuinen kirja esittelee myös heidän kotinsa, nykyisen Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon. Teos kertoo Raumalle vuonna 1942 asettuneen tehtailijapariskunnan elämän ja uran pääpiirteet sekä kiinnostavia yksityiskohtia heistä ja heidän kodistaan. Omat lukunsa ovat saaneet mm. Teresian tyylikäs pukeutuminen, hänen järjestämänsä juhlat sekä hänen roolinsa merkittävänä mesenaattina.

Kirjan on kirjoittanut museossa pitkään työskennellyt amanuenssi, FM Raija Heikola.

Julkaisun graafinen suunnittelu ja taitto: Jari Laurén.

Kirjaa on myynnissä Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon museokaupassa hintaan 15 euroa.

Teresia Lönnström johti raumalaista Lönnströmin metalliteollisuusyritystä kolmekymmentä vuotta miehensä Rafaelin kuoleman jälkeen. Lönnström-yhtiöt valmistivat talvi- ja jatkosodan aikana sotatarvikkeita. Sotien jälkeen päätuotantosuunniksi vakiintuivat vesihanat sekä teollisuuden ketjut ja kuljettimet. Vuonna 1973 Teresia Lönnström päätti luopua Lönnström Oy:stä ja myi osake-enemmistönsä Huhtamäki-yhtymälle. Yrityskaupan jälkeen hänestä tuli merkittävä taiteen ja kulttuurin tukija.

Teresia Lönnströmin testamentissaan perustama säätiö Lönnströmin taidemuseo sr toteuttaa nykytaiteen Lönnström-projekteja. Teresian kodista tuli kotimuseo, jossa on säilytetty Lönnströmien ajan interiööri taidekokoelmineen.

Ajankohtaista, Lönnström-projekti

Terike Haapoja valittu 8. Lönnström-projektin tekijäksi

Kuva: Noora Geagea

Kahdeksas Lönnströmin taidemuseon rahoittama nykytaideprojekti on Terike Haapojan teos, jonka työstäminen alkaa työnimellä Songs of Struggle, Songs of Life – ekologisen vastarinnan laulut. Museota ylläpitävä säätiö on varannut teoksen tuotantoon yhteensä 100 000 euroa. Projektin lopputulos tulee yleisön koettavaksi vuonna 2027.

Kahdeksannen Lönnström-projektin avoimeen hakuun saapui määräaikaan mennessä 82 hakemusta. Hakemukset luki ja arvioi valintaraati, johon kuuluivat Lönnströmin taidemuseon johtaja Silja Lehtonen, amanuenssi Arja Roivainen sekä kutsuttuna asiantuntijana Suomen Benelux-instituutin johtaja Laura Boxberg. Terike Haapojan teosehdotuksessa raatia puhutteli laulaminen monet rajat ylittävänä ja erilaiset yleisöt yhteen tuovana elementtinä.

Songs of Struggle, Songs of Life ottaa lähtökohdaksi laulamisen ekologisen vastarinnan ilmentymänä. Uhattuna olevien yhteisöjen, ekosysteemien, lajien ja kulttuurien piiristä kerätytlaulut ja lauluperinteet muodostavat pohjan kolmiosaiselle projektille. Se käsittää laulujen arkiston, audiovisuaalisen installaationäyttelyn sekä osallistavan konsertti- ja kuorolauluohjelmiston. Teokseen kerätyt ihmisten ja toisten lajien laulut voivat olla esimerkiksi protestilauluja, uhanalaisen varpusen laulua, aktivistien voimalauluja tai valaan laulua. Laulamalla jaetaan tunteita, kutsutaan lähelle rakastettuja, rakennetaan poliittista toimijuutta ja yhteyttä toisiin. Laulaminen on elämäntahtoa: siellä missä on laulua, on vastarintaa yhteisöä ja elämää uhkaaville voimille.

”On hienoa nähdä, että Lönnströmin taidemuseo tukee näin merkittävää ja ajankohtaista projektia”, toteaa Laura Boxberg. ”Songs of Struggle, Songs of Life on kansainvälisen tason teoskokonaisuus, joka jatkaa Haapojan ainutlaatuista työtä toislajisuuden, historian ja ympäristökysymysten parissa.”

Museonjohtaja Silja Lehtonen odottaa innolla yhteistyötä Terike Haapojan kanssa. ”Edessä on monenlaisia osallistujia yhteen tuova prosessi sekä lopputulos, joka tulee varmasti koskettamaan yleisön tunteita.”

Lue lisää teoksesta